Aarikan puiset korut ja kodintuotteet ovat monen suomalaisen rakastamia klassikoita. Esimerkiksi Aarikan ikoniset tontut, Keisarinna-kynttilänjalka ja Pässi ovat ilahduttaneet meitä jo useiden vuosikymmenten ajan. Yhdessä Berggrenin kanssa Aarikka on suojannut brändiään ja tuotteitaan monipuolisesti, jotta klassikot säilyisivät klassikkoina myös tulevaisuudessa.
Aarikka-tuotteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan käsityönä. Kaija Aarikan vuonna 1954 perustama designbrändi ja sen skandinaavinen muotoilu tunnetaan myös maailmalla. Euroopan lisäksi vientiä tehdään esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Vuonna 2017 Aarikasta tuli yrityskaupan myötä perheyritys Martinexin tytäryhtiö.
– Kaikista meidän tuotteistamme löytyy jotakin pyöreää. Erityisesti puu ja sen muotoiluun liittyvä osaaminen ovat keskeinen osa meitä. Meille on ominaista myös tietynlainen leikkisyys ja pilke silmäkulmassa. Otetaan esimerkiksi Keisarinna-kynttilänjalkamme, joka on peräisin 1960-luvulta. Silloin elettiin ankeita aikoja, mutta Keisarinna on siitä huolimatta saanut päällensä korut. Kaija ajatteli, että vaikka ankeaa olisikin, niin kynttilänjalan voisi kuitenkin koristella. Niin Keisarinna sai helminauhansa, Martinexin ja Aarikan toimitusjohtaja Riia Sandström kertoo.
Riia Sandström, Aarikka, toimitusjohtaja
Lisenssitalosta IPR:n omistajaksi
Ennen Aarikkaa Martinex oli ollut vahvasti lisenssitalo. Kun Aarikasta tuli Martinexin tytäryhtiö, täytyi Martinexin jatkaa Aarikan aiempien omistajien tekemää työtä brändin ja sen mallien suojauksessa. Aineettoman omaisuuden suojaaminen onkin osoittautunut hyvin mielenkiintoiseksi liiketoiminnan osa-alueeksi. Berggren on auttanut Aarikkaa IPR:n vahvistamisessa niin mallisuojauksien kuin tavaramerkkien osalta.
– Meillä Martinexilla oli aina ollut vain lainassa jonkun toisen omistama IPR. Aarikan myötä meistä tuli kuitenkin se taho, joka omistaa IPR:n itse. Tämä muutos vaati uudenlaisen hatun asettamista päähän. Hiljalleen olen itse alkanut ymmärtää entistä paremmin sen, että me tosiaan olemme jo 71-vuotias yritys, jolla on valikoimissaan yli 50-vuotiaita tuotteita, jotka ovat säilyneet käytännössä muuttumattomina. Olen oivaltanut, että meillä tosiaan on syytä pitää niistä huolta, Sandström painottaa.
Kolmiulotteinen tavaramerkki suojaa vanhoja klassikoita
Vuosien varrella Aarikan brändiä ja sen erilaisia malleja on suojattu monipuolisesti. Sanamerkkinä nimi Aarikka suojattiin jo vuonna 1979. Yksi viimeisimmistä suojauksen saaneista malleista on Aarikan tonttu, joka rekisteröitiin kolmiulotteiseksi 3D-tavaramerkiksi vuonna 2024. Koska kyseessä oli jo pitkään markkinoilla ollut tuote, ei mallisuojaus ollut enää mahdollinen uutuusarvon puuttumisen vuoksi. Kolmiulotteinen tavaramerkki on harvinaisuus – vain alle prosentti kaikista uusista tavaramerkeistä rekisteröidään kolmiulotteisena.
– On hyvä olla Berggrenin kaltainen aktiivinen kumppani, joka herättelee meitä tällaisissa asioissa. Emme olleet tulleet edes ajatelleeksi tällaista kolmiulotteista mallia. Tämä kuitenkin nousi esiin, kun meillä oli tontun 40-vuotisen historian juhlavuosi vuonna 2022. Tonttuja on tietysti monennäköisiä, mutta tämä tonttu on niin selkeästi meidän näköisemme, että sen suojaus oli näin jälkikäteen ajateltuna ehdottoman tärkeä asia. Olen itse asiassa kysynyt Berggreniltä, voisimmeko jopa laajentaa suojausta vielä, Sandström naurahtaa.
Tonttujen lisäksi kolmiulotteisen suojauksen ovat saaneet jo aiemmin mainitut Pässi ja Keisarinna-kynttilänjalka. Yhteensä tavaramerkein tai mallisuojauksin suojattuja tuotteita on Sandströmin laskujen mukaan tällä hetkellä noin kymmenkunta. Jatkossa Aarikka aikoo kiinnittää entistäkin tarkempaa huomiota suojaukseen aina, kun uusia tai vanhoja klassikoita tuodaan tuotantoon.
– Olemme suojanneet sellaiset hero-tuotteemme, jotka tulevat olemaan valikoimissamme vielä seuraavatkin 50 vuotta. Vanhojen klassikoiden lisäksi toivomme tietysti tekevämme myös uusia tulevaisuuden klassikoita. Ne ovat varmasti sen tyylisiä tuotteita, joille suojaus on kannattavaa tehdä, Sandström toteaa ja jatkaa:
– Kokonaisten tuotteiden lisäksi olemme hakeneet suojausta myös esimerkiksi tietylle lampuissamme käytettävälle osalle. Haluamme suojata sellaisia tuotteidemme osia, jotka tulevat olemaan paljon käytössä. Näin voimme varmistaa sen, ettei samantyyppisiä osia ole heti muilla käytössä.
IPR-oikeuksien merkitys korostuu maailmalle lähdettäessä
Tulevaisuudessa Aarikan suunnitelmissa on laajentaa toimintaansa entistä enemmän myös kansainvälisille markkinoille. Tällöin suojauksen merkitys korostuu entisestään. Berggrenin kanssa on keskusteltu jo esimerkiksi Amerikan markkinoista.
– Jos visiomme Aarikan tulevaisuudesta pitää vähänkään paikkaansa, niin suojauksen merkitys tulee vain kasvamaan, koska olemme silloin maailmalla isommin. Olen itse saanut perspektiiviä siihen, miksi IPR-asioiden on oltava kunnossa, jottei mitään ikäviä tilanteita tule. Tai jos tulee, niin on sitten keinot, millä taistella, Sandström sanoo.
– Uskon, että tämä maailma on muuttunut, eikä sellaista herrasmiestoimintaa enää ole. Varsinkin me suomalaiset olemme helposti todella luottavaisia ja ajattelemme, että eihän kukaan nyt lähtisi kopioimaan. Aina löytyy kuitenkin niitä, jotka ovat valmiita menemään sieltä harmaalta alueelta, kokeilemaan vähän kepillä jäätä ja pyytelemään jälkikäteen anteeksi, Sandström summaa.
“Berggren on meille tällainen one-stop -partneri”
Tavaramerkki- ja mallisuojausasioiden lisäksi Berggren on tukenut Aarikkaa monipuolisesti myös erilaisissa laki- ja sopimusasioissa. Sandström arvostaa erityisesti sitä, kuinka hän on voinut kysyä apua matalalla kynnyksellä asiaan kuin asiaan. Sisäiset sopimusasiat ovat Martinexilla ja Aarikalla hetkittäin todella työllistäviä, jolloin asiantuntevasta kumppanista on suuri hyöty.
– Berggren on meille tällainen one-stop -partneri. Olemme käyneet Amerikan markkinoilla kiivaita keskusteluita, joihin olemme saaneet Berggreniltä apua. Sen lisäksi he ovat auttaneet meitä sisäisissä lakiasioissa. Me olemme monelle aika pieni toimija. Siksi meidän olisi tärkeä avata sopimuksiin liittyviä asioita omasta näkökulmastamme ja antaa oma palautteemme, eikä olla vain se pieni toimija, joka suostuu kaikkeen ja on sitten mahdollisesti helisemässä omien prosessiensa kanssa, Sandström korostaa.
– En itse inhoa mitään niin kuin 15-sivuisia sopimuksia. Mielestäni kaiken tarpeellisen voisi yleensä sopia yhdellä A4:lla, mutta tämä maailma tykkää 15-sivuisista sopimuksista, ellei jopa pidemmistä, hän virnistää.
Kokonaisuutena yhteistyö Berggrenin kanssa on Sandströmin mukaan sujunut varsin suoraviivaisesti. Berggrenin asiantuntijoilla on hänen mielestään erinomainen kyky kiteyttää monimutkaisiakin asioita selkeiksi kokonaisuuksiksi.
– Olen itse sellainen toiminnan ja ripeyden henkilö. Saan heiltä nopeasti vastauksia ja vastaan myös heille nopeasti. Pidän siitä, että heiltä tulee ensin kattava selitys jostakin kokonaisuudesta ja sitten loppuun vielä selkeä ehdotus siitä, miten voisimme edetä. Sitten minä vain vastaan, että edetäänkö ehdotuksen mukaisesti vai ei. Tykkään sellaisesta simppelistä ja suoraviivaisesta kommunikoinnista. Tästä annan heille kyllä kymmenen pistettä ja papukaijamerkin, Sandström kiittelee.