3D-tulostuksen suorituskyky ja käytettävissä olevat materiaalit eivät ole enää esteenä ainetta lisäävän valmistusteknologian teolliselle käytölle. Sen sijaan 3D-tulostuksen erityispiirteisiin liittyvät immateriaalikysymykset herättävät lähinnä hämmennystä ja epätietoisuutta. Berggren oli mukana 3DStepin järjestämässä 3D-tulostuksen teemapäivässä Ylöjärvellä 21.11.2017 keskustelemassa 3D-tulostuksen immateriaalioikeuksista.
Perinteisiin, laajalti ainetta poistaviin valmistusteknologioihin nähden 3D-tulostus tarjoaa käänteentekeviä mahdollisuuksia. Koska valmistus tapahtuu ainetta kerroksittain lisäämällä, on valmistettavan kappaleen muoto ja rakenne lähestulkoon vapaa.
Teemapäivässä Ylöjärvellä oli esillä esimerkki moottorin lohkosta, jossa kerroksittaisella metallitulostuksella lohkon ulkoseinämien sisäinen rakenne oli toteutettu verkkomaisena. Aiempaan valettuun lohkoon nähden lohkon paino oli saatu pudotetuksi noin neljäsosaan – siis 75% keveämmäksi. Lisäksi verkkomaisessa sisärakenteessa jäähdytysnestettä kierrättäen käytettävissä oleva jäähdytyspinta-ala oli kasvanut yli kymmenkertaiseksi.
Valmiina palveluna saatavalla 3D-skannauksella lähestulkoon mikä tahansa fyysinen kappale voidaan nykyään skannata muokattavaksi 3D-malliksi mikrometrien tarkkuudella. Kun lisäksi teknologian nopeus karkeasti ottaen kaksinkertaistuu vuosittain, ja kustannukset vastaavasti puolittuvat, niin 3DStepin oman esimerkin mukaisesti ideasta sarjatuotantoon päästään alle vuorokaudessa. Näin ollen 3D-tulostus on yhä kilpailukykyisempi valmistustekninen vaihtoehto – ja innovatiivisimmissa tapauksissa ainoa vaihtoehto.
3D-tulostus merkitsee uusia IPR-mahdollisuuksia ja -riskejä
3D-tulostuksen avaamat uudet mahdollisuudet tarjoavat merkittäviä kilpailuetumahdollisuuksia sellaisille keksinnöllisille ratkaisuille, jotka ovat eturintamassa hyödyntämässä 3D-teknologian avaamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi moottorilohkon verkkomainen seinämärakenne ja sen hyödyntäminen jäähdytyksen parantamiseksi vaikuttaa sellaiselta keksinnöltä, jolle voi olla mahdollista saada ensi kertaa esitettynä laaja suojapiiri – ja jolla voi olla huomattavaa kaupallista potentiaalia esimerkiksi eri moottorivalmistajille lisensoituna.
Koska 3D-tulostaminen voidaan tehdä sopivalla laitteistolla missä tahansa, monissa tapauksissa arvon syntyminen siirtyy arvoketjussa aiemmaksi, 3D-mallien tuottamiseen. Tämä puolestaan luo uusia liiketoimintamalleja, kuten esimerkiksi 3D-mallien käyttöoikeuksien myymisen – vaikkapa avoimella markkinapaikalla kuten Shapeways (https://www.shapeways.com). Tämä kuitenkin synnyttää uusia IPR-riskejä, liikkuvathan sähköiset 3D-mallit nopeasti ja huomaamatta tietoverkossa käyttäjältä toiselle ja maasta toiseen.
3DStepin teemapäivässä esillä ollut 3D-skannausteknologia avaa sekin IPR-riskejä, koska fyysiset esineet ovat tarkasti ja minimaalisin kustannuksin digitoitavissa – ja täten edelleen jaeltavissa. Ei siis ihme, että Disney esimerkiksi hakee patenttia menetelmälle, jolla voidaan 3D-tulostaa sellaisia esineitä – esimerkiksi animaatiohahmojen figuureita – joiden skannaaminen ja uudelleen tulostaminen ei olisi mahdollista (US20170151715A1: https://patents.google.com/patent/US20170151715A1/en).
Teemapäivän aikana keskustelutti myös se, että 3D-tulostusta käyttävä valmistaja on samanaikaisesti myös materiaalivalmistaja, ja näin ollen vastuussa myös tuotteen materiaalin laadusta – voidaanhan syntyvän materiaalin laatuun vaikuttaa kymmenien ellei sadoin parametrein ja valinnoin.
3D-tulostuksen IPR-kysymykset hämmentävät mutta ovat ratkaistavissa
3DStepin teemapäivässä 3D-tulostuksen immateriaalioikeuksien erityiskysymykset herättivät osallistujien joukossa kysymyksiä – kuten IPR-kysymykset yleisestikin.
Esimerkiksi pohdittiin tuotteen käsitettä: onko 3D-tulostettavan fyysisen tuotteen kuvaama malli tai G-kooditiedosto ”tuote”, joka saa immateriaalioikeussuojaa tuotteena? Vai syntyykö ”tuote” vasta, kun mallin kuvaama tuote on tulostettuna saanut fyysisen olomuodon?
Vaikkei sähköisessä muodossa olevaa mallia katsottaisikaan tuotteeksi esimerkiksi patenttiteknisessä mielessä, niin oikeuksiaan on mahdollista valvoa ja käyttää tekijänoikeuden nojalla sekä erityisesti pitämällä huolta siitä, että sopimusoikeudellinen tilanne on kunnossa niiden tahojen kanssa, joiden käyttöön malli luovutetaan.
Samoin kysymyksiä herätti uusien liiketoimintamallien suojaus esimerkiksi siirryttäessä valmistuksesta 3D-mallien tuottamisen ja käyttöoikeuksien lisensoimisen suuntaan. Altistuvatko tällöin oman osaamisen hedelmät hallitsemattomalle levittämiselle ja kopioimiselle, kuten musiikkiteollisuuden tapauksessa kävi vuosituhannen vaihteessa?
Tällöinkin tilanne on hallittavissa huolellisella immateriaalioikeuksien suojauksella: omaperäiset ulkomuodot mallioikeuksin, keksinnölliset tuote- ja menetelmäominaisuudet patentein ja hyödyllisyysmallein, kaupallisen alkuperän tunnukset tavaramerkein ja arvoketjun osapuolten velvollisuudet ja vastuut sopimuksin.
3D-tulostuksen maailma siis tuottaa koko joukon uusia ja tulkintaa vaativia kysymyksiä, mutta ei kuitenkaan lopulta mitään sellaista, mikä ei lähtökohtaisesti olisi tiedostavalla ja asiantuntevalla toiminnalla ratkaistavissa ja hallittavissa.
Kirjoittaja toimii Berggrenillä patenttikäsittelijänä. Yhdessä kollegojensa kanssa Tomi muodostaa 3DP SIG-tiimin, joka huolehtii siitä, että Berggrenin asiakkaat pysyvät 3D-tulostuksen vauhdissa mukana. 3DP SIG-blogikirjoituksiin voit tutustua sivustollamme täällä.
