Patenttiasiamiehet ja patenttivirastojen tutkijat viittaavat usein ”alan ammattilaiseen”. Kuka tuo taustalla lymyävä kummajainen on, joka vaikuttaa mm. patenttitutkijan näkemykseen keksinnön patentoitavuudesta tai keksinnön kuvauksen riittävyydestä? Mitä erikoistaitoja alan ammattialaisella on? Tässä kirjoituksessa pureudumme alan ammattilaisen käsitteeseen erityisesti Euroopan Patenttiviraston määritelmien kautta.
Lähtökohtaisesti alan ammattilaisen oletetaan olevan ammattitaitoinen ammatinharjoittaja asianomaisella tekniikan alalla. Alan ammattilaisella on keskimääräistä tietoa ja kykyä, ja hän on tietoinen siitä, mikä oli yleistä tietoa alalla milläkin ajanhetkellä.
Alan ammattilainen on lisäksi kokeilunhaluinen. Hänellä on pääsy kaikkeen tekniikan tason dokumentaatioon, kuten patenttijulkaisuihin sekä oppikirjoihin. Lisäksi hänellä on käytettävissään tavanomaisen työn ja kokeilun keinot sekä valmiudet kyseisellä tekniikan alalla.
Alan ammattilainen on aktiivinen; hän on mukana jatkuvassa kehityksessä omalla teknisellä alallaan. Aktiivisuuden lisäksi alan ammattilainen on utelias; hänen odotetaan etsivän ratkaisuja naapuriteknologiasta ja yleisiltä teknisiltä aloilta, mutta myös kaukaisilta teknisiltä aloilta, jos häntä sellaiseen kehotetaan.
Joissakin tapauksissa alan ammattilainen ei ole vain yksi henkilö, vaan henkilöryhmä, esim. tutkimus- tai tuotantoryhmä, joka painii yhteisen ongelman parissa. Alan ammattilainen ei myöskään jää itsekseen murehtimaan ongelman ratkeamattomuutta, vaan osaa kilauttaa kaverille ja pyytää apua.
Alan ammattilainen koostaa yleisen tietämyksensä monista lähteistä. Yksittäinen julkaisu ei välttämättä muodosta tällaista yleistä tietämystä, ellei kyseessä ole erityisen uusi tieteenala, josta ei vielä ole muuta kirjallista materiaalia.
Alan ammattilainen osaa patenttihakemusta lukiessaan lukea myös rivien välit. Mikäli jotain tiettyä asiaa ei tekstiin ole kirjoitettu, oletetaan, että kyseinen asia on hänelle päivänselvä. Mikäli patenttihakemuksessa kuvatun keksinnön keksinnöllisyys perustuu tällaiseen piirteeseen, on patentinhakija pulassa: hakemusta kun ei tällaisella piirteellä enää myöhemmin saa täydentää.
Alan ammattilainen tunnistaa termit, mikäli niillä on alalla tunnettu tekninen määritelmä. Muotisanoista ei alan ammattilainen innostu, ainakaan yrittäessään ymmärtää keksintöä.
Mikäli alan ammattilainen saa käsiinsä hyvin kirjoitetun patenttijulkaisun, hän osaa toteuttaa keksinnön kyseisen julkaisun perusteella. Lisäksi hän ymmärtää tietokoneohjelmille laadittuja vuokaavioita, vaikka hänellä ei olisikaan ohjelmointitaitoa.
Alan ammattilainen ei ole turhan tarkka, mitä tulee numeeristen arvojen mittaamiseen, kas kun alan ammattilainen ymmärtää, että numeeristen arvojen mittaamiseen voi liittyä mittavirheitä, jotka voivat vaikuttaa tarkkuuteen. Sen sijaan alan ammattilainen on tarkka siitä, että keksinnön kaikki välttämättömimmät piirteet on esitetty patenttijulkaisussa. Muuten hän ei osaa keksintöä toteuttaa. Joissakin tapauksissa alan ammattilainen kuitenkin ymmärtää mitattavia epätavallisia ominaisuuksia.
Mikäli alan ammattilainen kohtaa teknisen ongelman, ja ratkaisee sen ilmeisellä tavalla, eikä siis päädy ratkaisemaan sitä patenttihakemuksessa kuvatulla tavalla, voi patentin hakija valmistautua patentin myöntöön.
Näin ollen, kun patenttiviraston tutkija ottaa käsiinsä patenttihakemuksen ja lähtee arvioimaan siinä esitetyn keksinnön patentoitavuutta, tekee hän arvionsa alan ammattilaisen (tuskin siis vaaleanpunaisten) silmälasien läpi.