Markkinaoikeus katsoi laajassa ja monipolvisessa ratkaisussaan, että Kuovi Oy oli norkkinut Arabian Paratiisi-astioiden mainetta ja tunnettuutta viittaamalla näihin Tarha-tuotteidensa mainonnassa ja markkinoinnissa.
Norkkimisessa on kyse toisen elinkeinonharjoittajan tuotteeseen, tunnukseen tai muuhun vastaavaan liittyvän maineen ja tunnettuuden hyväksikäytöstä. Norkkimisopilla on mahdollista puuttua myös sellaiseen jäljittelyyn ja hyväksikäyttöön, johon ei esimerkiksi tavaramerkkioikeudellisesti päästä käsiksi. Toisin kuin tavaramerkkiloukkauksilta tavallisesti, ei norkkimisopin soveltamiselta edellytä kuluttajan sekoittavan toisiinsa tunnettua tavaramerkkiä ja sen jäljitelmää.
Lainsäädännöllisesti norkkimisoppi perustuu sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (”SopMenL”) 1 §:n 1 momentin yleislausekkeeseen, jonka mukaan ”elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä”. Oikeuskäytännössä on katsottu, että norkkimiselta edellytetään ensinnäkin, että elinkeinonharjoittaja on luonut mielleyhtymän toiseen elinkeinonharjoittajaan ja pyrkii näin hyötymään tämän maineesta. Toiseksi edellytetään, että se, mitä väitetään käytetyn hyväksi, tulee olla markkinoilla tunnettu ja omata mainetta.
Suunnittelija ja taiteilija Birger Kaipiainen oli työuransa aikana ja sen jälkeen eläkkeellä suunnittelut Arabialle erilaisia kuviota ja malleja keraamisissa tuotteissa käytettäväksi. Arabian liiketoiminta on sittemmin siirtynyt Fiskars Finland Oy Ab:lle (”Fiskars”). Taiteilijan kuoltua hänen omaisuutensa, ja siten myös tekijänoikeutensa, on siirtynyt hänen perillisilleen, jotka vuonna 2015 perustivat Kuovi Oy:n. Kuovi Oy on käyttänyt kyseisiä keramiikkatuotteissa esiintyneitä kuvioita ja malleja kangastuotteissaan perustaen oikeutensa perillisten kanssa tehtyihin luovutussopimuksiin.
Markkinaoikeus arvioi ratkaisussaan, ettei mikään Fiskarsin tapauksessa esittämistä kuvaliitteiden kuvien merkeistä ollut vakiintunut Fiskarsin tavaramerkiksi. Kyseisiä kuviomerkkejä ei myöskään ollut rekisteröity. Tekijänoikeuksien osalta tuomioistuin totesi, ettei tullut näytetyksi, että Fiskarsilla olisi ollut suunnittelijan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sellainen yksinomainen käyttöoikeus kuviointiin, että se perustaisi asiavaltuutuksen esittää vaatimuksia Kuovi Oy:tä vastaan sen sisustustekstiilejä koskevan toiminnan osalta.
Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, että Kuovi Oy oli viittaamalla Tarha-tuotteidensa mainonnassa ja markkinoinnissa Arabian Paratiisi-astioihin oikeudettomasti hyväksikäyttänyt Paratiisi-astioiden mainetta ja tunnettuutta. Kuovi Oy:tä kiellettiin käyttämästä mainonnassa ja markkinoinnissa viittauksia Paratiisi-astioihin 100 000 euron sakon uhalla. Norkkimista ei ollut tapahtunut muiden tuotteiden osalta, joilla ei ollut riittävää mainetta ja tunnettuutta markkinoilla, jotta norkkimisoppia olisi voitu soveltaa.
Ratkaisusta käy hyvin ilmi, miten norkkimisoppiin vedotaan useimmiten vasta toissijaisesti, kun immateriaalioikeussuoja on puutteellinen, eikä esimerkiksi rekisteröityihin tavaramerkkeihin vetoaminen ole mahdollista, tai kun väitettyyn loukkaukseen on muuten hankala päästä käsiksi. Ratkaisusta käy myös esille tunnettuudelle ja maineelle asetettu varsin korkea kynnys, joka osaltaan selittää norkkimisopin toissijaisuutta muihin kanneperusteisiin nähden.
Mikäli tarvitset apua tavaramerkkeihin liittyen tai muutoin yrityksen IPR-asiat mietityttävät, ota rohkeasti yhteyttä atte.karineva@berggren.fi, puh. +358 10 227 2579.