Hollywood-näyttelijöiden Johnny Deppin ja Amber Heardin viikkoja kestänyt siviilioikeudenkäynti Fairfaxin piirikunnan tuomioistuimessa on viimein päättynyt. Amerikkalainen valamiehistö ratkaisi asian laajasti Deppin eduksi.
Oikeudenkäynti sai alkunsa vuonna 2019, kun Depp nosti kanteen entistä vaimoaan Amber Heardia vastaan vaatien ”kunnianloukkauksen” ja mainehaitan perusteella vahingonkorvausta 50 miljoonaa dollaria. Kanne pohjautui Heardin kirjoittamaan vuonna 2018 The Washington Postissa julkaistuun kirjoitukseen, jossa Heard kertoi olleensa lähisuhdeväkivallan kohteena. Deppin kanteen seurauksena Heard nosti vastakanteen vaatien 100 miljoona dollaria vahingonkorvausta.
Oikeudenkäynnissä tuli siten ratkaistavaksi näihin kannevaatimuksiin liittyvä vastuu, ”liability” ja korvausvaatimukset. Oikeudenkäynti herätti paljon huomioita julkisuudessa, koska se striimattiin suorana lähetyksenä ja sitä kommentointiin paljon sosiaalisessa mediassa, jossa nähtiin myös paljon oikeudenkäyntiin liittyviä videoklippejä ja meemejä. Sosiaalinen media asettui Deppin puolelle ja esimerkiksi Tiktokissa hashtagilla #JusticeforJohnnyDepp on yli 15 miljardia katselukertaa.
Deppin kanne UK:ssa hylättiin
Mielenkiintoista kuitenkin on se, että Depp hävisi melko samantyyppisen oikeudenkäynnin vuonna 2020 The Sun -lehteä vastaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa (”UK”). Myöskään oikeudenkäynnin striimausta tai televisiointia ei sallittu. UK:ssa Depp oli aloittanut oikeustoimet, koska The Sun oli vuonna 2018 julkaissut artikkelin, jossa häntä kutsuttiin ”vaimonhakkaajaksi” (EN. ’wife-beater’). Ammattituomari - toisin kuin Yhdysvalloissa valamiehistö - katsoi The Sun -lehden julkaiseman artikkelin olleen riittävästi totuudenmukainen, joten Deppin kanne hylättiin.
Deppin samantyyppisten kanteiden erilaiseen lopputulokseen näyttävät vaikuttaneen erot lainsäädännössä, näytössä ja oikeudenkäyntijärjestelmissä.
Valamiehistön vaikutus oikeudenkäyntiin
Vaikuttaa ilmeiseltä, että oikeudenkäynnin luonne huomattavasti muuttuu, kun asian ratkaisee valamiehistö. Molemmissa oikeudenkäynneissä Deppin asianajajat yrittivät todistaa Amber Heardin valehdelleen perheväkivallasta, kyseenalaistivat hänen luonteenlaatunsa ja väittivät Heardin itse olleen väkivaltainen. Verrattuna Yhdysvalloissa käytyyn oikeudenkäyntiin Iso-Britanniassa ammattituomari kuitenkin suhtautui esitettyyn näyttöön ja argumentaation kriittisesti.
Laajaa luonnetodistelua
Yhdysvalloissa puolestaan nähtiin laajasti sellaista Heardin tai Deppin henkilöön, luonteisiin ja käytökseen liittyvää todistelua, joka ei, ainakaan pohjoismaisesta näkökulmasta katsoen, suoraan liittynyt varsinaisiin kannevaatimuksiin. Tällaisessa ”luonnetodistelussa” käsiteltiin yksityiskohtaisesti esimerkiksi Deppin lapsuutta, perhesuhteita, molempien osapuolten aikaisempien suhteiden luonnetta ja epäiltyjä syrjähyppyjä.
Miten Suomessa?
Oikeudenkäynnin eroavuudet suomalaiseen järjestelmään ovat huomattavia. Suomessa ei esimerkiksi tunneta amerikkalaistyyppistä valamiehistöjärjestelmää. Käräjäoikeuksissa lautamiehet osallistuvat esimerkiksi rikosasioiden käsittelyyn yhdessä ammattituomarin kanssa. Kaikissa jutuissa, joiden käsittelyyn lautamies osallistuu, hän on käräjäoikeuden täysivaltainen jäsen. Lautamiehet eivät kuitenkaan ratkaise asioita itsenäisesti ilman ammattituomaria.
Lisäksi Yhdysvalloissa nähdyn kaltainen laaja luonnetodistelu olisi Suomessa epätodennäköistä. Suomessa oikeudenkäyntien lähtökohtana on vapaa todistelu ja todistusharkinta, jonka mukaan tuomioistuin päättää, mitä asiassa on pidettävä totena. Suomessa tuomioistuimen on kuitenkin evättävä näyttö, joka on tarpeetonta tai asiaan vaikuttamatonta.
Luonnetodisteluun on meillä suhtauduttu torjuvasti ja sitä pääsääntöisesti pidetään merkityksettömänä. Luonnetodistelun osalta ongelmallisena voidaan nähdä se, että henkilön uskottavuus ylikorostuu. Ainakin pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna näyttäisi siltä, että ammattijuristit suhtautuvat varauksellisesti näyttöön, joka ei koske riittävän suoraan sitä, mistä jutussa on kysymys. Myös tämän amerikkalaisen jutun saama laaja julkisuus näyttää pohjoismaisesta näkökulmasta katsottuna oikeusturvaongelmalta.
Amerikkalainen korvausjärjestelmä erilainen
Oikeudenkäynnissä kiinnostavaa on myös valamiehistön päätös, koska Heardin katsottiin olevan vastuussa maksamaan Deppille 10 miljoonaa dollaria vahingonkorvausta ja 5 miljoonaa dollaria rangaistusluonteista vahingonkorvausta. Tuomari joutui kuitenkin puuttumaan päätökseen, sillä Virginian osavaltion lain mukaan rangaistusluonteista vahingonkorvausta voidaan tuomita maksettavaksi enintään 350 000 dollaria. Tuomiolauselmassa myös Depp tuomittiin maksamaan Heardille kaksi miljoonaa dollaria vahingonkorvausta, mutta ei lainkaan rangaistusluonteista vahingonkorvausta.
Poikkeavaa Suomeen verrattaessa on myös Yhdysvalloissa käytössä oleva vahingonkorvausjärjestelmä, koska rangaistusluonteisen vahingonkorvauksen edellytyksenä ei ole syntynyt vahinko, joten vahingonkärsijä saa vahingonkorvausta enemmän kuin hän on todellisuudessa menettänyt. Suomalaisen vahingonkorvausjärjestelmän mukaan korvataan vain aiheutunut vahinko.
Valituksen menestyminen
Asian käsittely ei välttämättä ole vielä kokonaan ohitse, sillä Amber Heardin on uutisoitu valittavan oikeuden päätöksestä. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että menestyksellinen valittaminen on hyvin haasteellista, koska kynnys valamiehistön ratkaisun muuttamiseen on suuri ja muutoinkin valittajan tulisi osoittaa jokin olennainen virhe alemman tuomioistuimen ratkaisussa.