EPO ylläpitää ohjeistusta (”Guidelines for Examination”) eurooppalaisten patenttihakemusten tutkimisesta ja patentointiprosessista. 1.11.2018 voimaantulevassa päivityksessä mm. tietokoneella toteutettavien keksintöjen (”CII” – Computer-implemented inventions) patentoitavuuden edellytyksiä on tarkennettu. Tietokoneohjelmat ovat patentoinnin ulkopuolella, mikäli ohjelma ei saa aikaan teknistä lisävaikutusta (”further technical effect”). Teknisen lisävaikutuksen lisäksi tietokoneohjelmalla tulee olla - tavalliseen tapaan - patenttitekninen uutuus ja keksinnöllisyys. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata tulkintaa teknisestä lisävaikutuksesta EPO:n ohjeistuksessa annettujen esimerkkien myötä.
Tietokoneohjelman tekninen lisävaikutus on sellainen vaikutus, joka ylittää tietokoneohjelman ja ohjelmaa suorittavan laitteiston normaalin vuorovaikutuksen. Esimerkkeinä tällaisesta EPO:n ohjeistuksessa mainitaan tietokoneohjelmat, jotka ohjaavat teknistä prosessia, tai tietokoneen tai sen rajapintojen sisäistä toimintaa.
EPO esittää lisäksi, että tekninen lisävaikutus tulee arvioida ilman viittausta tekniikan tasoon. Tämän vuoksi ei-teknistä tarkoitusta varten oleva tietokoneohjelma suoriutuessaan nopeammin kuin tunnettu, samaa tarkoitusta varten oleva tietokoneohjelma, ei tuota teknistä lisävaikutusta. Vastaavasti, ihmisen toiminnan automatisointi tietokoneohjelmalla tehtäväksi, ei myöskään tuota teknistä lisävaikutusta.
Tietokoneohjelmien patentoitavuutta on tähän mennessä tarkasteltu näiden kahden edellisen kappaleen ohjeistuksen puitteissa. Marraskuussa voimaan tulevassa versiossa EPO käsittelee aihetta tarkemmin. Päivitetyssä ohjeistuksessa EPO antaa tarkempia esimerkkejä keksinnön patentoitavuudesta 1) teknisyyden lisävaikutuksen näkökulmasta; 2) kun kyseessä on informaation mallinnus tai ohjelmointikieli (jotka lähtökohtaisesti eivät EPO:n mukaan ole teknistä, vaan älyllistä toimintaa); sekä 3) kun kyseessä on datahaut, dataformaatit ja -rakenteet (jotka lähtökohtaisesti ovat EPO:n mukaan teknisiä, ja siksi patentoitavissa).
Alle on koottu EPO:n antamia esimerkkejä patentoitavista ja ei-patentoitavista tietokoneella toteutettavista (CI-) keksinnöistä. Huom! Lista on koottu nimenomaan teknisen lisävaikutuksen näkökulmasta. Patentointiin vaikuttavat myös muut seikat (kuten uutuus ja keksinnöllisyys), joihin listan esimerkeissä ei oteta kantaa.
1. Tekninen lisävaikutus on mm. tietokoneella toteutettavalla menetelmällä:
-lukkiutumattoman jarrujärjestelmän ohjaamiseksi;
-röntgenlaitteen säteilyn määrittämiseksi;
-videon kompressoimikseksi;
-vioittuneen digitaalisen kuvan palauttamiseksi;
-sähköisen viestinnän kryptaamiseksi;
-tietokoneen sisäisen toiminnan ohjaamiseksi, esim. prosessorin kuorman -tasapainottamiseksi, muistin varaamiseksi;
-joka on sovitettu tietokoneen erityiseen arkkitehtuuriin;
-joka on tarkoitettu ohjelmointiin tai ohjelman kääntämiseen.
EPO:n mukaan patentoitavissa on:
- informaatiomallin käyttäminen teknisen ongelman ratkaisemiseksi;
- tapa informaatiomallin tallentamiseksi, esim. relaatiotietokannassa;
- konekielisen koodin automatisoitu prosessointi jakamalla koodi ohje- ja operandiketjuun, ja korvaamalla toistuvat ohjeketjut makro-ohjeilla, jolloin saadaan optimoitu koodi pienemmällä muistitarpeella;
- ohjelman käyttämän datatyypin määrittäminen.
Sen sijaan patentoitavissa ei ole:
- mallinnuskielen määrittelyt, mallinnusprosessin rakenne, mallien ylläpito;
- käsitteelliset menetelmät, esim. CII-menetelmä ohjelmakoodin tekemiseksi ohjaustehtävää varten;
- piirre, jolla alustariippuvainen malli muunnetaan alustariippumattomaksi, ja josta kohdealustalle sovitettu tietokoneohjelma määritetään;
- ohjelmointiin liittyvä aktiviteetti (esim. koodin kirjoitus);
- datatyyppiparametrien lukeminen tiedostosta inputiksi tietokoneohjelmalle;
- ohjelmointikielen tai -paradigman määrittäminen;
- nimeämiskäytännöt, jotka helpottavat koodin ymmärrettävyyttä ja hallintaa;
- ohjelmoijan älyllisen panoksen helpottaminen;
- ohjelmointiympäristössä ohjelmointikieleen vaikuttavat piirteet, esim. visuaalisessa ohjelmointiympäristössä olevat graafiset rakennuspalikat.
EPO:n mukaan patentoitavissa on:
- toiminnallinen data, joka ohjaa dataa prosessoivan laitteen toimintaa, esim. kuvanpalautusjärjestelmässä käytettävä kantoaalto, joka tallentaa koodattuja kuvia sekä datarakenteen, jonka perusteella järjestelmä pystyy dekoodaamaan ja tulkitsemaan kuvan kantoaallosta;
- indeksirakenne, jota käytetään tietokantahakuun;
- viesti, jossa on otsikko- ja sisältöosa, joka otsikko-osa käsittää ohjeen vastaanottajalle, jonka perusteella vastaanottava viestijärjestelmä pystyy määrittämään, kuinka sisältöelementit tulee koota ja esittää lopulliselle vastaanottajalle.
Sen sijaan patentoitavissa ei ole:
- kognitiivinen data, jonka sisältö ja tarkoitus on merkityksellistä vain ihmiskäyttäjille, esim. tallennetun kuvan kognitiivinen sisältö;
- edellisessä kohdassa mainitun viestin sisältöosassa oleva informaatio.
Edellä esitetty listaus on hyvä kooste siitä, minkätyyppisiä tietokoneella toteutettavia keksintöjä on mahdollista saada patentoitua Euroopan patenttivirastossa. Koska tämä tekniikan ala muuttuu hyvinkin nopeasti, ei ainoaa totuutta voida kuitenkaan antaa. Sen vuoksi suosittelemme jokaista, jolla on liiketoiminnalleen tärkeitä sekä tietoteknisiä piirteitä sisältäviä keksintöjä, arvioimaan keksinnön patentoitavuutta yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Marjut Lattu-Hietamiehen, sekä muut tietokoneella toteutettaviin keksintöihin perehtyneet patenttiasiamiehemme löydät asiantuntijat-sivultamme.
Tutustu Berggren Patents -palveluihimme.