Eurooppalainen patenttijärjestelmä kohtaa lähiaikoina suurimman muutoksen vuosikymmeniin, jos ja kun yhtenäispatentin (European Patent with Unitary Effect) mahdollistavat EU-asetukset astuvat voimaan. Asetusten voimaantulo on sidottu Euroopan yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan kansainvälisen sopimuksen (Unified Patent Court Agreement) voimaantuloon. Jälkimmäinen nytkähti ison askeleen eteenpäin Ison-Britannian ratifioitua UCPA-sopimuksen huhtikuussa 2018. UPC-sopimuksen voimaantulo edellyttää vielä Saksan ratifiointia. UPCA:n voimaantulon jälkeen patentinhakijoilla on mahdollisuus saattaa EPO:n myöntämä patentti voimaan yhtenäispatenttina, joka on voimassa kaikissa sopimuksen ratifioineissa EU-maissa. Hakijalla säilyy edelleen mahdollisuus saattaa myönnetty eurooppapatentti voimaan erillisinä patentteina yksittäisissä EPC-jäsenvaltioissa.
Kaikki yhtenäispatentteja koskevat loukkaus- ja mitätöintikanteet tullaan jatkossa käsittelemään yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Patenttituomioistuimen toimivalta ulottuu myös niihin jo myönnettyihin eurooppapatentteihin, joita patentinhaltija ei ole aktiivisesti rajannut UPC:n toimivallan ulkopuolelle ns. opt-out-menettelyllä. Kansallisten patenttivirastojen myöntämiin patentteihin UPC:llä ei ole toimivaltaa.
UPC-tuomioistuimeen voi kuulua yhden sopimusvaltion sisäisiä paikallisia jaostoja, useamman sopimusvaltion yhteisiä alueellisia jaostoja ja keskusjaosto. Suomalaisen patentinhaltijan kannalta on kätevää, että Suomessa on oma paikallinen jaosto, jossa oikeutta voi käydä suomen tai englannin kielellä. Ruotsi ja Baltian maat muodostavat oman alueellisen jaoston. Paikallisten ja alueellisten jaostojen IPR-osaaminen varmistetaan nimittämällä tuomarikokoonpanoon ainakin yksi kokenut tuomari yhteisestä tuomaripoolista ko. maan tai alueen ulkopuolelta. Keskusjaostossa on kolme eri tekniikanaloihin keskittyvää osastoa, jotka sijaitsevat Pariisissa, Lontoossa ja Münchenissä. Paikallisten ja alueellisten jaostojen sekä keskusjaoston antamista päätöksistä voi jättää valitukseen valitustuomioistuimeen (Court of Appeal), jonka toimipaikka on Luxembourgissa. UPC:n toimielimiin kuuluu lisäksi sovittelu- ja välimiesmenettelykeskus (Mediation and Arbitration centre).
Yhtenäispatentin tai eurooppapatentinhaltija voi haastaa loukkaajan oikeuteen UPC:n paikallisessa tai alueellisessa jaostossa loukkauksen tapahtumismaassa tai loukkaajan kotimaassa. Kanteen jättäjä voi tietyin edellytyksin pyytää käsittelyn siirtämistä keskusjaostoon. Oikeusprosessi etenee ripeästi ja oikeuden päätös on luvassa vuoden kuluttua kanteen jätöstä. Varsinaisen loukkauskäsittelyn jälkeen voidaan pitää erilliset käsittelyt, jossa määrätään korvausten suuruus ja oikeudenkäyntikustannusten jakaminen osapuolen kesken. Oikeudenkäyntikustannukset riippuvat suoraan oikeudessa käsiteltävän riidan arvosta.
UPC:n voimaanastumiseen liittyy seitsemän vuoden pituinen siirtymäaika. Siirtymäajan kuluessa eurooppapatentin haltija voi valita haluaako hän jättää patenttiaan koskevan loukkauskanteensa UPC:n alaiseen tuomioistuimeen vaiko kansalliseen tuomioistuimeen. Saman siirtymäajan puitteissa eurooppapatentin haltija voi myös valita, siirtääkö hän patenttinsa kokonaan UPC:n toimivallan ulkopuolelle opt-out-menettelyllä. Valinta on mahdollista peruuttaa opt-in-menettelyllä. Edellytyksenä opt-out/opt-in-menettelyille on, että ko. eurooppapatentti ei ole ollut loukkaus- tai mitätöintikanteen kohteena. Nykyisten eurooppapatenttien haltijat joutuvatkin piakkoin päättämään kannattaako nykyiset patentit ja patenttihakemukset rajata UPC:n ulkopuolelle vai mennäkö rohkeasti mukaan uuteen järjestelmään. Berggrenin patenttiasiamiehiltä saat ajantasaista tietoa ja perusteltuja näkemyksiä päätöksenteon tueksi.