Berggren Future Forum -kutsuvierasseminaari kokosi kolmatta kertaa menestyksekkäästi yhteen teknologia- ja IPR-alan suunnannäyttäjät ja päätöksentekijät. 12. lokakuuta Musiikkitalossa pidetyssä tapahtumassa ja verkon välityksellä yli 300 ihmistä inspiroitui verkostoitumisesta, kohtaamisesta ja huippupuhujista.
Innovaatioiden, talouden ja kestävyyden tulevaisuudesta ajatuksiaan jakoivat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, futuristi Stefan Hyttfors sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen. Tapahtuman moderaattorina toimi valovoimainen Nordic Business Forum -tapahtuman puhujakilpailun 2019 voittanut Anssi Rantanen. Tapahtuman hostina loisti itseoikeutetusti Berggren Oy:n toimitusjohtaja Hannu Syrjälä.
Future Forumissa Parasta oli ihmisten tapaaminen
Future Forumissa kohtaaminen nousi huikean ohjelman ohella kärkeen. Tapahtumaa yritettiin järjestää jo kahdesti mutta pandemia siirsi suunnitelmia aina vain eteenpäin. Kun kohtaamaan lopulta päästiin, ihmisten tapaaminen tuntui erityisen hyvältä.
”Ihmisten kohtaaminen on nyt tärkeämpää kuin mikään. Parastahan aina on ihmiset ja keskustelut sekä ajatusten peilaaminen toisten kanssa", panelisti Sonja London sanoo. Tekoälylaboratorio Silo.AI:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajista Tero Ojanperä komppaa Londonia ja korostaa vielä, että on erityisen tärkeää päästä puhumaan innovaatioista ja siitä, miten teknologialla muutetaan maailmaa.
Panelistit Juha Salmela ja Laura Juvonen sekä moderaattori Anssi Rantanen nostavat jokainen esiin myös sen, että tällaiselle tulevaisuuteen katsovalle tapahtumalle on paikkansa erityisesti tässä maailman tilanteessa. ”Tässä tilanteessa on todella helppo synkistyä ja tulla kyyniseksi. Koen, että yhteen tuleminen tällaisten teemojen ympärillä ruokkii positiivista ajattelua ja optimismia sekä ratkaisukeskeistä ajattelua, ja tällä kaikella on valtava arvo”, Rantanen kiteyttää.
”Tällaisessa ajassa korostuu dialogin tärkeys, että ihmiset puhuvat toisilleen ja mietitään yhdessä mihin me olemme menossa ja mitä se meille tarkoittaa. Näin syntyy oivalluksia ja olen kyllä tätä kaikkea kaivannut. Tämä oli innostava, ajatuksia herättävä ja dialoginen”, sanoo Juvonen.
Hannu Syrjälä - Berggren
Samaan teemaan tarttuu myös Hannu Syrjälä tervetuliaissanoissaan. ”On upeaa saada teidät kaikki kasaan. Meillä on upeat puhujat, tärkeät teemat ja on tärkeää, että vihdoin tapaamme ja voimme verkottua.”
Syrjälän mukaan maailmanlaajuinen IPR-aktiviteetti kasvaa epävarmuudesta huolimatta. Energiakriisi on kiihdyttänyt vihreää siirtymää ja suomalaisten Venture Capital -sijoittajien tekemät sijoitukset nousseet hurjasti. Vaikka Suomi ei näy suurimpien nousijoiden joukossa, on täällä hyvä ekosysteemi usealla toimialalla kansainväliseen menestymiseen. ”Innovaatiot voivat hyvin maailmantilanteesta huolimatta ja niitä syntyy jatkuvasti, ne hakeutuivat vain vähän uuteen asentoon. Jos pistät puroon kiven, ei se vesi kauaa seiso vaan etsii uuden reitin.”
Jyrki Katainen ja Muutoksen megatrendit: Elämme yllätysten ajassa
Jyrki Katainen - Sitran yliasiamies
Future Forumin puheet avaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen aiheenaan Muutoksen megatrendit. Katainen korostaa, että yrityksen ja yhteiskunnan johtamisen kannalta on olennaista, että keskitymme tulevaisuusajatteluun sekä ymmärrämme ja hyväksymme erilaisia kehityskulkuja ja ongelmien olemassaolon. Erittäin tärkeää on myös kyetä aistimaan ympäristömme pieniä, heikkoja signaaleja, sillä ne auttavat ennakoimaan toisenlaisia tulevaisuuksia.
Ekologiset kysymykset pistävät uusiksi ihmiskunnan tavat elää, kuluttaa ja työskennellä. Samanaikaisesti väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen ja talous etsii suuntaansa. Näiden teemojen alta Katainen nostaa kolme tärkeää kärkeä: luonnon monimuotoisuuden kustannuksella tehty kehitys, verkostomainen valta ja datatalous.
Future Forumin paneelikeskustelu
Panelisteina Laura Juvonen, Sonja London, Juha Salmela, Tomi Nokelainen ja moderaattorina Anssi Rantanen
Future Forumin panelisteina nähtiin VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen, TactoTek Oy:n lakiasiainjohtaja ja lisensoinnin strategi Sonja London, Spinnova Oy:n teknologiavastaava ja yksi perustajista Juha Salmela sekä Framery Oy:n IPR Manager Tomi Nokelainen. Paneelikeskustelussa pureuduttiin kolmeen eri teemaan: Osataanko Suomessa arvostaa brändiä? Data liiketoiminnassa ja Suojaamisen eettiset haasteet.
Brändäys kirvoittaa heti alkuun vilkkaan keskustelun, erityisesti kun moderaattorina toimiva Anssi Rantanen kysyy, osataanko Suomessa investoida b2b-brändäykseen? Spinnovan Juha Salmela myöntää, että brändäys on ollut yksi isoista asioista, jolla on edistetty yrityskuvaa. Vaikka yritys tekee “vain” kuitua, on se brändätty tekstiiliyritykseksi. ”Brändäys on meille todella tärkeää. Loppuasiakas vaatii koko ajan entistä ympäristöystävällisempää brändiä, ja se asettaa paineen. Siihen meidän on vastattava.” Ympäristöystävällisyys ja ekologisuus resonoivat panelistien ajatuksissa. Niiden lisäksi VTT:n Laura Juvonen nostaa keskusteluun Suomen uniikkiuden. ”Jos yrityksen coressa on erityisosaamista, niin miten oppisimme kuvaamaan sitä ja miten saisimme sen tuotua osaksi brändiä?”, Juvonen herättää ajattelemaan.
Anssi Rantanen johdattaa panelistit seuraavaan aiheeseen Data liiketoiminnassa muistelemalla, että 90 % nyt olemassa olevasta datasta on juuri syntynyt, eikä sitä hyödynnetä. Laura Juvonen korostaa, että data on relevantti alalla kuin alalla. ”Suurin osa datasta seisoo siellä varastossa missä seisoo, ja meidän pitäisi käydä keskustelua niistä säännöistä, miten dataa voidaan tehokkaasti hyödyntää. Datalla on konkreettinen merkitys jokaisen elämässä. Mitä esimerkiksi lääketieteessä voi tapahtua datan avulla. Miten pelataan tätä datapeliä, siinä on mietittävää kaikille.” Sonja London tarttuu tähän ja muistuttaa, että datasta voidaan jalostaa uutta liiketoimintaa. ”Esimerkiksi patenttitietokantaa voidaan hyödyntää tekemällä hakuja sieltä datan avulla, ja jalostaa sieltä uutta tietoa myytäväksi. Datahan on IPR:ää, patenteissakin on kysymys sopimusjärjestelmistä eikä niinkään omistajuudesta.” Dataa kerätään ja kerääntyy kaikessa liiketoiminnassa. Yksi relevantti asia on se, että kuka syntyvän datan omistaa. Juha Salmelan mukaan on supertärkeää, että yritys omistaa datansa itse. Silloin sitä voi jakaa haluamallaan tavalla.
Paneelin viimeinen teema käsittele suojaamisen eettisiä haasteita. Panelistien melko yhteneväinen käsitys on, ettei järjestelmässä sinänsä ole vikaa, mutta huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten markkinoilla toimitaan. ”Patentteja muiden käyttöön antamalla voidaan jakaa arvoa. Tärkeintä ei ole aina se omistajuus vaan mahdollisuus käyttää erilaisia teknologioita ja sen varmistaminen, että taloudelliset intressit täyttyvät. Meillä on hyvä innovaatiokulttuuri, sitä tulee viedä eteenpäin”, summaa Sonja London.
Future Forumin huippupuhuja Jaana Tuominen: Suurin ongelma on osaajapula
Jaana Tuominen - Elinkeinoelämän keskusliitto
Jaana Tuominen Elinkeinoelämän keskusliitosta johdattelee yleisön sen näkemyksen äärelle, joka Suomen elinkeinoelämällä on Suomen kasvusta. Ensimmäinen kiteytys on, että jos Suomella ei ole mahdollisuutta innovoida kasvuun, ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa.
Innovoivat yritykset ovat Suomelle elintärkeä asia. ”Jos ei ole innovaatioita, ei voi kasvaa. Ja jos ei ole talous kunnossa, ei voi kasvaa. Nämä kuuluvat kaikki yhteen. Hyvinvointiyhteiskunta-sanavalinta on hyvin tietoinen, sillä siinä voidaan innovoida ja työllistää ja sillä päästään eteenpäin.”
Tuominen korostaa, että nyt on haettava ratkaisuja siihen, miten kaikki saadaan tehtyä - innovoinnin oheen tarvitaan käsipareja, jottei kasvu tyssää osaajapulaan. Osaajat ovat nimittäin Tuomisen mittarilla Suomen kasvun mahdollistaja numero yksi. ”Kasvua ei voi olla ilman ihmisiä".
Future Forumin etäpuhuja Stefan Hyttfors: Tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu
Stefan Hyttfors - Futurist, Global Speaker & Author
Tulevaisuuteen luotaava tapahtuma on omiaan päättää visiönäärisen Stefan Hyttforsin puheenvuoroon. Striimin välityksellä Ruotsista puhuva Hyttfors antaa yleisölle konkreettiset “Seitsemän pilaria tulevaisuuteen suuntautuvalle ajattelulle”.
Hyttfors huomauttaa, että tulevaisuuden horisontti on lyhentynyt entisestään ja tulevaisuus nähdään usein pikemminkin jatkona jollekin kuin uutena avauksena. Strateginen liiketoiminnan kehittäminen keskittyy helposti nykytilanteeseen vaikka menestyäkseen yritysten tulee pystyä katsomaan pidemmälle. ”Tulevaisuuteen suuntautunut ajattelu on strategisen liiketoiminnan kehittämisen ja innovaation työkalu. Mutta käytämmekö sitä?”, Hyttfors kysyy.
Entäpä ne seitsemän pilaria? Ne ovat tässä:
Challenge experience
Sustainability is THE opportunity
Expectations rule digitalization
Digital is real
Target individuals
Mix business & politics
Be human