Hyödyllisyysmalli ja patentti kumpikin soveltuvat uuden teknisen ratkaisun suojaamiseen. Niiden antaman yksinoikeuden turvin oikeudenhaltija voi estää muita hyödyntämästä hyödyllisyysmallin tai patentin mukaista ratkaisua kaupallisesti ja näin suojata omaa liiketoimintaansa.
Patentilla ja hyödyllisyysmallilla on hyvin paljon yhteistä, mutta ne myös eroavat toisistaan. Seuraavassa esitellään näitä eroja ja yhtäläisyyksiä erityisesti kotimaisen lainsäädännön näkökulmasta.
Mitä voidaan suojata?
Patentoitava kohde voi olla esimerkiksi menetelmä, laite, tuote tai uusi käyttötapa. Patentilla suojattavalta kohteelta vaaditaan uutuuden lisäksi keksinnöllisyyttä ja teollista käyttökelpoisuutta. Patentin kohdalla keksinnöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että keksinnön tulee erota olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.
Hyödyllisyysmalli soveltuu esimerkiksi uuden laitteen tai tuotteen suojaamiseen. Hyödyllisyysmalli eroaa patentista siinä, että menetelmää tai käyttöä ei sillä voi suojata. Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on hieman patentin vastaavaa matalampi, sillä hyödyllisyysmallilla suojattavalta keksinnöltä vaaditaan selvää eroa ennestään tunnettuihin keksintöihin nähden. Selvällä erolla tarkoitetaan sitä, että keksintö ei ole alan ammattimiehelle aivan ilmeinen aikaisemmin tunnetuksi tulleen perusteella.
Suoja-aika
Patentti on voimassa 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä, sillä edellytyksellä, että vuotuiset ylläpitomaksut eli vuosimaksut on maksettu. Hyödyllisyysmallin voimassaoloaika on enintään 10 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Hyödyllisyysmalli on aluksi voimassa neljä vuotta hakemuksen tekemispäivästä, mutta hyödyllisyysmallin voi uudistaa kahdesti: ensin neljäksi vuodeksi ja sen jälkeen vielä kahdeksi vuodeksi.
Hakemuksen kieli
Toistaiseksi suomalainen hyödyllisyysmallihakemus on mahdollista jättää ainoastaan suomen tai ruotsin kielellä, kun taas patenttihakemus on mahdollista jättää englanninkielisenä ja sille voidaan pyytää englanninkielistä virastokäsittelyä.
Suojan hakeminen
Sekä patentti- että hyödyllisyysmallisuojaa haetaan toimittamalla asiaa koskeva hakemus virastoon. Patenttihakemukselle virasto tekee uutuustutkimuksen ja antaa arvion keksinnön patentoitavuudesta (välipäätös). Tämän jälkeen patenttihakemuksen käsittely jatkuu vuoropuheluna viraston ja hakijan kesken, kunnes myönnettävissä olevan patenttisuojan laajuudesta on päästy yhteisymmärrykseen.
Hyödyllisyysmallihakemukselle virasto tekee rekisteröitävyystarkastuksen, mutta keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä ei lähtökohtaisesti tutkita. Mikäli hyödyllisyysmallihakemuksen muotoseikat ovat kunnossa ja hakemus on viraston puolesta rekisteröitävissä, virasto merkitsee hyödyllisyysmallin rekisteriin ja lähettää hakijalle rekisteröintitodistuksen. Suomessa hakija voi pyytää hyödyllisyysmallihakemuksen uutuuden tutkimista, mutta tutkimuksen tuloksella ei ole vaikutusta hyödyllisyysmallin rekisteröintiin.
Hyödyllisyysmallin viralliset kustannukset ovat patenttiin verrattuna edullisemmat. Myös kokonaiskustannukset jäävät yleensä patenttiin liittyviä kustannuksia edullisemmiksi, sillä hyödyllisyysmallihakemuksen käsittelyssä ei yleensä tarvita patenttiviraston kanssa käytävää välipäätöskirjeenvaihtoa, eikä hyödyllisyysmalleista makseta vuosimaksuja, vaan ainoastaan rekisteröintimaksu hakemusta tehtäessä ja uudistusmaksut vuosille 5-8 ja 9-10.
Suojan kumoaminen
Patentin myöntämisestä alkaa yhdeksän kuukauden pituinen niin kutsuttu väiteaika, jonka aikana kuka tahansa voi yrittää kumota patentin tekemällä väitteen patenttia vastaan. Väiteajan jälkeen patentin voi yrittää kumota markkinaoikeudessa.
Rekisteröidyn hyödyllisyysmallin voi kuka tahansa yrittää mitätöidä esittämällä sitä vastaan mitätöintivaatimuksen. Mitätöintivaatimus on mahdollista esittää myös rekisteröinnin päättymisen jälkeen.
Koska virasto ei tutki hyödyllisyysmallilla suojattavan keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä, voi hyödyllisyysmallirekisteriin päätyä hyödyllisyysmalleja, jotka ovat helpohkosti mitätöitävissä.
Patentti vai hyödyllisyysmalli – vai molemmat?
Sopivaa suojamuotoa pohdittaessa kannattaa puntaroida omia tarpeitaan yllä esitettyjen seikkojen valossa. Mikäli keksintö koskee ainoastaan menetelmää, ei hyödyllisyysmallilla suojaaminen tule kyseeseen.
Mikäli keksinnöllisyysvaatimuksen täyttyminen on epävarmaa ja/tai suoja olisi hyvä saada mahdollisimman pian voimaan, hyödyllisyysmalli on oiva vaihtoehto. Erityisesti tilanteessa, jossa suoja halutaan mahdollisimman pian voimaan, voi olla järkevää jättää patentti- ja hyödyllisyysmallihakemukset samaan aikaan. Tällöin tulee toki muistaa, että hakemukset on jätettävä virastoon samana päivänä, jottei kumpikaan hakemuksista muodostu toiselle uutuudenesteeksi.
Suojamuotoa valittaessa on hyvä tiedostaa, että patenttihakemus on mahdollista myöhemmässä vaiheessa muuntaa hyödyllisyysmalliksi, mutta toisinpäin muuntaminen ei onnistu. Hyödyllisyysmallihakemus voi kuitenkin patenttihakemuksen tavoin toimia etuoikeushakemuksena samaa asiaa koskeville patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksille.
Hyödyllisyysmalli voi olla suositeltavampi vaihtoehto sellaisille ratkaisuille, joiden tuotot eivät riittäisi kattamaan patentointikustannuksia. Hyödyllisyysmallirekisteröinti voi myös tarjota kustannustehokkaan keinon keksinnön julkaisemiseen, erityisesti jos keksinnöllä on vähäisempi merkitys liiketoiminnan kannalta tai keksinnöllisyys on kyseenalaista.
Tutustu myös Berggren Patents -palveluihimme ja ota yhteyttä! Autamme kaikissa patentointiin ja hyödyllisyysmalleihin liittyvissä kysymyksissä.
Tarjoamme sinulle 24/7 mahdollisuuden arvioida patentoinnin kustannuksia. Lue lisää ja kokeile laskuriamme.
