Aineeton omaisuus on yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää, mutta mikäli sitä ei tunnisteta, sillä ei ole arvoa. Yksi aineettoman omaisuuden muoto on keksinnöt, joiden havaitseminen ja esiintuominen voi yrityksen työntekijöille olla haastavaa. Tässä kirjoituksessa paneudumme yleisimpiin ongelmiin, joita yritys voi kohdata halutessaan kartuttaa aineetonta omaisuuttaan erityisesti keksintöjen muodossa. Kirjoituksen lopuksi esitämme yhden ratkaisun, jolla voidaan lisätä yrityksen keksimisaktiivisuutta ja näin kasvattaa yrityksen aineetonta omaisuutta.
Niissä yrityksissä, joissa keksintöjä syntyy, ilmapiiri keksimiselle on avara ja johdon asenne positiivinen. Keksinnöt tunnustetaan tärkeäksi osaksi menestyvää yritystä. Tuotekehittäjille annetaan aikaa, synnytetään motivaatio ja varmistetaan osaaminen keksintöjen tekemiseen. Tämä tarkoittaa mm. keksijöiden ja keksintöjen arvostamista, ja varmistamista, että keksintöjen raportointi on helppoa. Yritys on luonut työsuhdekeksintöohjesäännön, jossa motivoidaan tuotekehittäjiä tuomaan ilmi omia ideoitaan ja keksintöjään keksintöilmoituslomakkeen muodossa. Organisaatiossa keksintöilmoitukset prosessoidaan järjestelmällisesti, jolloin patentoitavat keksinnöt ja/tai muuten liiketoiminnalle tärkeät ideat erottuvat joukosta. Päätöksenteko on tehokasta, läpinäkyvää, ja päätökset dokumentoidaan ja raportoidaan keksijöille.
Vaikka yrityksellä olisi positiivinen asenne keksimiseen, ei keksintöjä tästä huolimatta välttämättä synny. Tähän voi olla syynä, että tuotekehittäjältä uupuu jokin edellä mainituista keksimisen mahdollistajista: aika, motivaatio ja/tai osaaminen.
KEKSIMISEN MAHDOLLISTAJAT
Motivaation kasvattamiseen yrityksen tasolla voidaan vaikuttaa arvostamalla keksijöitä, esim. tunnustuksilla ja keksinnön vastikkeeksi tarjottavalla kompensaatiolla. Lisäksi motivaatiota voidaan pyrkiä kasvattamaan asettamalla tavoitteet henkilökohtaisella tai organisaation tasolla. Motivaatio ei kuitenkaan yksin riitä, mikäli aika ja osaaminen puuttuvat.
Osaaminen keksimisessä tarkoittaa sitä, että tuotekehittäjällä on kyky tunnistaa tekemänsä keksintö ja dokumentoida se riittävän kattavasti. Ongelmaksi voi muodostua tuotekehittäjän aliarviointi omia ideoitaan kohtaan, jolloin hän ei koe niitä ”keksinnöiksi” vaan normaaliksi tuotekehitystyöksi. Tämän lisäksi tuotekehittäjä ei välttämättä ymmärrä keksintönsä arvoa yritykselle.
Vaikka keksinnöt voivat syntyä hetkessä, vaatii keksinnön dokumentoiminen osaamisen lisäksi myös aikaa. Yrityksellä tulee olla aikaa myös keksintöjen analysoimiseen ja päätöksentekoon.
BERGGREN APUNANNE
Berggrenin ammattilaiset ovat jo vuosikymmenten ajan auttaneet organisaatioita näissä haasteissa luomallaan Keksintömetsästys®-konseptilla, jossa mahdollistetaan tuotekehittäjille ymmärrys ja osaaminen tuottaa lyhyessä ajassa keksintöjä ja ideoita, kohdistuen haluttaessa tiettyyn liiketoiminta-alueeseen tai tuote-/teknologiakategoriaan. Samalla tuotetaan yritykselle joukko idea-aihioita, joiden jatkokäsittely on helpompaa ja nopeampaa.
Palvelun myötä tuotekehittäjät innostuvat keksimisestä, ja tuotekehittäjien keksintöihin liittyvä osaaminen ja näkemys paranee. Tämän jälkeen yrityksen keksintöaktiivisuus ja -kyvykkyys lisääntyy pysyvästi luovan ajattelun ja taitojen kehittymisen seurauksena.
Keksintömetsästys®-palvelumme tuloksena monet asiakasyrityksemme ovat puolen päivän tilaisuudessaan saaneet kymmeniä laadukkaasti dokumentoituja ideoita jatkojalostettavaksi ja eteenpäin vietäviksi aina patenttihakemuksiksi asti.
Lisätietoja palvelusta saat sivuiltamme. Blogin kirjoittajat Marjut Lattu ja Mika Lehtinen auttavat myös mielellään kaikissa kysymyksissä.
Marjut Lattu
”Viestini keksijöille on aina ollut se, että jokainen keksintö on arvokas. Se, mitä keksinnöllä lopulta tehdään – patentoidaanko, julkaistaanko vai jätetäänkö liikesalaisuudeksi – on osa yrityksen IPR-strategiaa. Keksintöjä kuitenkin kannattaa ja pitää tehdä. Ja vaikka joskus kävisikin niin, että keksintö on julkaistu tai patentoitu aiemmin, ei tästä tule harmistua, sillä sehän kertoo vain siitä, että keksijä on ollut oikean asian äärellä, mutta ratkaisun löytämisen kilpajuoksussa tullut kakkoseksi. Siitä ei pidä lannistua, vaan jatkaa edelleen!”
Mika Lehtinen
”Olen toiminut keksintöjen parissa jo kymmeniä vuosia, ja havainnut, että keksimisen kynnys kannattaa pitää matalalla. Tällöin varmistetaan, että yrityksen päätöksentekoon tulevat kaikki oleelliset keksinnöt, joista voidaan sitten valita tärkeimmät patentointiin. Keksintökyvykkyys ja -aktiivisuus kasvaa keksimisen myötä. ”
