EPSE on monen muun yrityksen tavoin saanut alkunsa hyvästä ideasta. Aluksi oli pelkästään kasa kemiallisia kaavoja ja yksi hyvin innostunut yrittäjä, joka oli löytänyt ongelmaansa ratkaisun. Sattumien kautta nämä kaavat päätyivät lopulta oikeisiin kouriin ja EPSEn tarinan oli mahdollista alkaa.
Patentointi EPSEn liiketoiminnan ytimessä
EPSEn perustajajäsenille oli heti alussa selvää, ettei patenttiasioita lähdetä hoitamaan omin päin, vaan apua haetaan asiantuntijalta. Berggren Oy valikoitui tehtävään paikallisuutensa vuoksi, eikä hyvää ole ollut tarvetta vaihtaa. EPSE on hakenut ja saanut menetelmälleen neljä patenttia, joista ensimmäisellä eli pääpatentilla on voimassa oleva patenttisuoja jo yli 80 maassa. EPSEn valitsemassa lisensointiliiketoimintamallissa hyvä IPR-suojaus on tärkeää. Berggrenillä EPSEä lisensointiasioissa ja siihen liittyvissä sopimuksissa jo useamman vuoden auttaneen Arttu Ahavan mukaan lisensointi edellyttää vähintään hyvää aineettomien oikeuksien tilannetta, eli hieman enemmän IPR:ää tai niin sanotusti parempaa IPR:ää, eli patentteja ja/tai tavaramerkkejä, jotka suojaavat nimenomaan lisensoinnin kannalta oikeita asioita. Ahavan mukaan IPR-panostukset on ylipäätään mitoitettava sen mukaan, mikä rooli patenteilla tai tavaramerkeillä on tarkoitus olla omassa liiketoiminnassa. Pieni yritys, joka valmistaa ja myy tuotteita itse, tarvitsee yleensä lähinnä tyydyttävän IPR-portfolion, toki alasta riippuen.
Patentteja, kosolti sopimuksia ja tavaramerkki
EPSEn patenttitilanne on vähintäänkin hyvä, mikä tietysti on oletus tehokkaalle toiminnalle. Salassapitosopimusten tekeminen on arkipäivää ja menetelmän suojaamista mietitään joka käänteessä. EPSE on hankkinut patenttien lisäksi myös tavaramerkkisuojan, joka suojaa sekä EPSE™ Menetelmää ja kemikaalia. Tavaramerkin hakeminen Suomen ja EU:n tasolla on EPSEn CFO Jon Gorschelnikin mukaan kohtuullisen suoraviivaista, mutta kansainvälisesti sen laajentaminen ei enää olekaan ollenkaan yksinkertaista. Tässäkin kohtaa Berggrenin osaaminen on ollut kullanarvoista. Ahava onkin viime aikoina auttanut EPSEä myös tavaramerkkiin liittyvissä asioissa. EPSEn IPR-asioiden hoitaminen on ollut hänen mukaansa melko suoraviivaista. EPSElle se on näyttäytynyt helppona. Berggrenin luotettavat asiantuntijat ovat olleet yhteydessä tarvittaessa ja erilaisista malleista on käyty keskustelua. Lisensoinnissa on toki ollut omat haasteensa, jotka ovat Ahavan mukaan sinänsä hyvin tyypillisiä – haetaan erilaisia malleja lisensoimalla harjoitettavaan liiketoimintaan, ja sitä mukaa kokeillaan myös erilaisia sopimuksia lisenssisuhteiden hallitsemiseksi. EPSEllä on huomattu, että pienen organisaation mahdollisuudet ja resurssit paitsi patenttien ja muun IPR-suojauksen hakemiseen, myös ylläpitämiseen, ovat rajalliset ja molemmissa Berggrenin asiantuntijuus on tullut tarpeeseen.
Ideoiden suojaaminen
Ahavan mukaan aineettomia oikeuksia suojatessa ajoitus on kriittistä. Jos yritys on liikkeellä liian aikaisin, saattaa se patentoida raakileidean, joka osoittautuukin yrityksen ydinliiketoiminnan kannalta epärelevantiksi. Toisaalta jos odotetaan liian kauan, voi patentointi olla mahdotonta – tällainen tilanne voi tulla eteen, jos keksintö on esimerkiksi julkistettu ennen sen suojaamista, sillä patenteissa on uutuusvaatimus. Kurjimmassa tapauksessa kilpailija saattaa ehtiä patentoimaan keksinnön ennen yritystä. Gorschelnikin mukaan patentoinnin aloituskustannukset ovat melko kovat eivätkä vuosittaisetkaan kulut ole mitättömiä. Tämä on hyvä tiedostaa ja siihen tuleekin yrityksen strategiassa varautua. Keksintöön ja sen potentiaaliin on todella uskottava, jotta kustannus alkaa tuntua kohtuulliselta.
EPSE Oy on suomalainen yritys, joka on erikoistunut käsittelemään teollisuus- ja kaivosprosesseissa syntyviä haitallisia ja vaarallisia prosessi- ja jätevesiä, jotka sisältävät liukoisia metalleja.
