Mallin suoja-ala määräytyy pääsääntöisesti kuvamateriaalin perusteella. Jotta mallin ulkomuoto tulisi parhaimmalla tavalla suojattua, on suojattavasta tuotteesta laadittava mahdollisimman hyvät kuvat tai viivapiirustukset. Tällaisen kuvamateriaalin arvioiminen ja oikeanlaisten kuvien laatiminen ovat keskeisiä asioita kustannusten määräytymisessä. Kun hakemusta suunnitellaan, on joka tapauksessa otettava huomioon paras mallisuojausstrategia, missä maissa malli kannattaa suojata ja kuinka laajasti. Tällöin kustannuksetkin ovat tehokkaimmat.
Suojatakseen mallinsa eurooppalainen hakija käyttää hakemusmuotona usein yhteisömallioikeutta, jonka antama suoja rekisteröitäessä kattaa kaikki EU-maat ja on siksi myös kustannustehokas vaihtoehto. Huolella mietitty tuotteen kokonaisvaltainen mallisuojauksen strategia jo heti alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, jotta toivotuilla markkinoilla myönnetty mallioikeus olisi mahdollisimman vahva ja kattava.
Kuvamateriaalin laadintaan tulee käyttää riittävästi aikaa, sillä ne ovat mallisuojauksen kannalta se olennaisin osa. Tämä tarkoittaa kustannuksia mahdollisesti käytettävän piirtäjän työstä kuten myös asiamiehen työstä kuvamateriaalin arvioinnista ja mahdollisista parannusehdotuksista. Riippuen hakijalta saadun kuvamateriaalin laadusta kustannukset kuvamateriaalin arvioinnista voivat olla vähäisemmät mutta myös korkeammatkin. Ehdottoman tärkeää on joka tapauksessa laatia ja jättää virastoon paras mahdollinen kuvamateriaali mallista, koska hakija ei voi enää muokata kuvamateriaalia jälkikäteen, ellei viraston tutkija sitä pyydä. Esimerkkinä kustannuksista voidaan mainita juuri yllä mainittu EU:n laajuinen yhteisömallioikeushakemus, jossa haetaan suojaa yhdelle mallille ja joka sisältää suositellut seitsemän kuvakulmaa mallista. Mikäli kuvamateriaali on lähtökohtaisesti käyttökelpoista, hakemuskustannukset olisivat n. 2000 euroa, jos malli saa tulla julkiseksi rekisteröitäessä.
Kun yhteisömallioikeushakemus on jätetty Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon, EUIPOon, se tutkii hakemuksen muodollisuudet ja ehdottomat esteet. Käsittelyvaihe ennen rekisteröintiä voi olla tavoitellussa tapauksessa vailla mitään kustannuksia ja kestoltaan hyvin lyhyt. Toisaalta se voi kestää kauemmin johtuen viraston mahdollisesti antamasta välipäätöksestä, mikä aiheuttaa kustannuksia.
Mallin suoja-aika katsotaan alkavaksi hakemuspäivästä, mutta vasta mallin rekisteröinti antaa sille myönnetyn suojan. Tässä kohtaa pieniä kustannuksia syntyy mallin etuoikeusajan ja uudistusmaksujen valvonnasta sekä rekisteröintitodistuksen tarkastamisesta ja lähettämisestä. Yhteisömallirekisteröinti on voimassa viisi vuotta, ja se voidaan uudistaa neljästi viiden vuoden välein maksamalla uudistusmaksut ennen viisivuotiskauden päättymistä. Näin ollen yhteisömallioikeussuojan pituus voi olla jopa 25 vuotta kokonaisuudessaan. Uudistamiskustannukset määräytyvät rekisteröintien määrän sekä kuluvan uudistamiskauden mukaan. Yhden mallin uudistamiskustannus perustuu kuhunkin viisivuotiskauteen, joten kustannukset ovat 220–310 € riippuen uudistamiskaudesta.
Yhteisömallioikeushakemuksen pohjalta tehty jatkohakemus EU:n ulkopuolisiin maihin on jätettävä halutun maan kansallisessa virastossa 6 kuukauden etuoikeusaikana ensihakemuksena jätetyn yhteisömallioikeushakemuksen jättämispäivästä lukien, jotta suojattavan mallin etuoikeus säilyy. Kansallisten jatkohakemusten jättökustannukset ovat karkeasti arvioiden noin 1500–2500 €/malli.
Kuten edellä esitetystä voi huomata, yhtä kokonaishintaa mallien suojaamiselle ei voi suoralta kädeltä antaa. Teemme kuitenkin mielellämme yksityiskohtaisempia kustannusarvioita mallisuojauksen suunnittelusta ja hakemuksen jättämisestä virastoon saatuamme alustavaa kuvamateriaalia suojattavasta tuotteesta.
Pyydämme huomaamaan, että edellä esitetty kustannustarkastelu on tehty hyvin yleisellä tasolla tarkoituksena antaa yleiskäsitys näistä asioihin liittyvistä kustannuksista.
Kaikissa mallisuojaan liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä EU-mallioikeusasiamies Markku Szymczakin puoleen.