Otsikon kysymys "milloin patenttia tulisi hakea" on yksi eniten esitetyistä kysymyksistä. Eurooppapatenttiasiamies Anssi Mäki avaa blogissaan prosessia.
Milloin siis hakea patenttia? Yksinkertainen vastaus on, että patenttihakemus tulee tehdä keksinnön syntymisen ja keksinnön julkiseksi tulemisen välisenä aikana. Patenttia ei voi tietenkään hakea ennen kuin keksintö on tehty, mutta myöhäistä sitä on hakea, jos keksintö on jo tullut julkiseksi, koska tunnettuja ratkaisuja ei voi patentoida.
Tässäkin asiassa on kuitenkin useita näkökulmia. Keksintö ei yleensä ole täysin valmis syntyhetkellään, vaan tässä vaiheessa se on usein vasta ideatasolla. Patenttihakemuksessa tulee pystyä esittämään ainakin yksi konkreettinen tapa, jolla keksintö voidaan toteuttaa. Valveutuneen lukijan tulisi pystyä toteuttamaan keksintö patenttihakemuksen perusteella.
Patenttihakemuksessa voi ja usein kannattaakin esittää useita tapoja toteuttaa keksinnön mukainen ajatus. Tällä on lähtökohtaisesti positiivinen vaikutus patentin suojapiirin tulkintaan. Toisaalta tuote, joka keksinnön perusteella kehitetään, ei aina lopulta ole sellainen kuin alussa oli ajateltu, vaan se on muuttunut kehitystyön tuloksena. Useiden toteuttamistapojen esittäminen patenttihakemuksessa luo liikkumavaraa myös lopullisen tuotteen suhteen siinä mielessä, että patentti todella suojaisi tuotetta. Keksinnön syntyhetki ei siis välttämättä ole ollenkaan paras hetki patentointiin.
Tässä vaiheessa keksintö on siis syntynyt jo tovi sitten ja sitä on kehitetty niin kauan, että on saatu aikaan yksi tai jopa useita konkreettisia tapoja toteuttaa keksinnön mukainen ajatus. Materiaalia patenttihakemuksen laatimiseksi on varmasti riittävästi. Tuotteen julkistamiseenkin on vielä aikaa, ja koska patentti on ajallisesti rajattu (20 vuotta) oikeus, kannattanee viivyttää patentin hakemista ihan viime hetkille ennen tuotteen julkistumista. Vai kannattaako sittenkään?
Tuotteen kehittäminen voi kestää hyvin pitkään. Keksinnön syntymisestä on voinut vierähtää jopa vuosia ennen kuin lopullinen tuote on valmis. Tuotteen kehittämisen aikana teknologia ja tutkimus ovat menneet eteenpäin, ja julkiseksi on tullut joka päivä uusia tuotteita ja innovaatioita. Tuotteen kehittämisen aikana on lisäksi voinut tulla tarve kertoa keksinnöstä vaikkapa yhteistyökumppanille. Jossain tilanteissa jopa kilpailija on voinut saada tiedonmurusia mahdollisesta uudesta tuotteesta ja on tämän vuoksi aloittanut itsekin tuotekehitysponnistelut. Ajan kuluessa saattaa joku toinenkin päätyä keksinnön mukaiseen ratkaisuun.
Parasta hetkeä patentin hakemiselle on vaikea määrittää, koska se riippuu useista tekijöistä. Patentin hakemishetki voisi olla esimerkiksi ensimmäisen prototyypin valmistumisen ja sen testauksen jälkeen. Kyseinen hetki voi olla aikaisemminkin, jopa ennen ensimmäisenkään tuotteen valmistusta. Tärkeää on kuitenkin, että keksinnöllistä ajatusta on ehditty riittävästi jalostaa, jotta on saatu aikaan konkreettinen tekninen ratkaisu. Tuotteen valmistamisen aikana on voitu kohdata ongelmia, jotka on jouduttu ratkaisemaan. Nämäkin ajatukset voidaan patenttihakemuksessa esittää, jolloin niillekin voidaan saada suojaa.
Jossain tilanteissa voi olla järkevää jättää ensimmäinen patenttihakemus jo hyvin aikaisessa vaiheessa esimerkiksi sen takia, että ratkaisusta halutaan kertoa yhteistyökumppanille. Tällöin tuotteen kehittyessä syntyneisiin uusiin ideoihin liittyen voidaan tehdä uusi patenttihakemus. Mikäli ensimmäisen hakemuksen jättämisestä ei ole kulunut yli 12 kuukautta, myöhemmissä hakemuksissa voidaan hyödyntää niin sanottua etuoikeutta. Etuoikeudesta lisätietoa löytyy mm. PRH:n sivulta.
Me Berggrenillä autamme nostamaan patentoinnin avulla yrityksesi arvoa ja varmistamaan liiketoiminnan kilpailuetujen toteutumisen. Tutustu palveluihimme Berggren Patents -sivuillamme ja ota yhteyttä!
Mitä patentointi maksaa?
Kiinnostaako tietää mitä patentointi maksaa? Lue lisää ja kokeile laskuriamme!
