Yleisin keksintöjen suojaamiseen liittyvä kysymys on tyypillisesti patentoinnin kustannukset. Valitettavasti patentoinnin osalta tähän kysymykseen ei voi antaa täsmällistä ja yleispätevää vastausta etukäteen.
Patentoinnin kustannukset voidaan yleisellä tasolla jakaa kolmeen pääosaan: a) hakemuksen laadinta, b) hakemuksen käsittelyvaiheen kustannukset ja c) patentin ylläpito.
Hakemuksen laadinnan osalta kustannukset määräytyvät tyypillisesti suojattavan keksinnön, sille halutun suojan tyypin ja laajuuden sekä keksinnön tekniikan alueen mukaan. Johtuen mm. näistä muuttujista eri tyyppisten keksintöjen osalta laadintakustannukset vaihtelevat huomattavastikin. Kustannukset hakemuksen laadinnalle vaihtelevat tyypillisesti 3000-8000 euron välillä, vaikkakin vaativissa tapauksissa voivat nousta tuosta huomattavastikin. Laadintakustannusten päälle tulevat vielä viralliset jättömaksut. Niiden suuruus riippuu siitä, mihin patenttivirastoon hakemus jätetään ja ne vaihtelevat muutamasta sadasta pariin tuhanteen euroon.
Ensimmäisen keksintöä koskevan patenttihakemuksen laadinta on eräs keskeisimmistä, ellei keskeisin, patentointiprosessin vaihe, sillä tällaisen ns. ensihakemuksen asiasisältö toimii perustana koko jatkoprosessille mukaan lukien jatkohakemukset muissa maissa. Tämän vuoksi laadukkaan ensihakemuksen laadintaan kannattaa panostaa.
Hakemuksen käsittelyvaiheessa, joka voi kestää useita vuosia, patenttivirasto tekee hakemuksen keksinnölle uutuustutkimuksen ja antaa tyypillisesti yhdestä kolmeen välipäätöstä ennen kuin hakemus joko etenee myöntöön tai hylätään. Yksittäisestä välipäätöksestä ja siihen vastaamisesta aiheutuvat kustannukset riippuvat tyypillisesti mm. välipäätöksessä esitetyistä perusteista ja välipäätöksen analysoinnista, esitetyistä viitejulkaisuista, viitejulkaisujen relevanttiudesta sekä hakemuksen muokkaustarpeista. Näin ollen kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti huomattavastikin. Yhden suomalaisen tai eurooppapatenttihakemuksen välipäätöskierroksen, alkaen välipäätöksen saamisesta ja loppuen välipäätösvastineen raportointiin, kustannukset vaihtelevat tyypillisesti 500-2500 euron välillä, jälleen huomioiden, että vaativissa ja hankalissa tapauksissa tuo haarukka voi ylittyä huomattavastikin.
Kun hakemus sitten erinäisten välipäätösten jälkeen etenee hyväksymisvaiheeseen, tulee maksettavaksi tyypillisesti viralliset hyväksymis- ja julkaisumaksut ja usein lisäksi käännöskuluja. Tämän jälkeen on saavutettu patenttioikeus ko. keksintöön sen myönnettyjen patenttivaatimusten määrittämässä muodossa.
Patentin ylläpidon suhteen joudutaan voimassa olevan patentin ja patenttihakemuksen osalta maksamaan vuosimaksuja vuosittain tyypillisesti kolmannesta vuodesta eteenpäin. Tyypillisesti kukin maa on määritellyt omat vuosimaksunsa. Lisäksi oma asiamies tai valittu vuosimaksufirma tyypillisesti lisää oman palkkionsa virallisten vuosimaksujen päälle. Viralliset vuosimaksut yleensä myös nousevat vuosi vuodelta, esimerkiksi suomalaisen patentin/patenttihakemuksen vuosimaksut alkavat vuosien 1-3 yhteissummasta 135 euroa päätyen viimeiseen 20. vuoden 965 euron vuosimaksuun (23.8.2024 voimassa olevan hinnaston mukaan).
Kuten edellä esitetystä lyhyestä tarkastelusta toivottavasti käy ilmi, yleispätevää kustannusarviota koko patentointiprosessille on lähes mahdotonta antaa. Annamme kuitenkin mielellämme kustannusarvioita eri prosessin vaiheille niiden ollessa ajankohtaisia, kun olemme perehtyneet keksintöön sekä muihin kunkin prosessivaiheen kustannuksien kannalta keskeisiin seikkoihin. Edellä esitetyn osalta on syytä huomata, että esitetty kustannustarkastelu on tehty hyvin yleisellä ja karkealla tasolla tarkoituksena antaa yleiskäsitys näistä asiaan liittyvistä kustannuksista ensihakemuksen kohdalla. Mikäli ensihakemusta jatketaan ulkomaille, on jokainen ulkomainen hakemus tyypillisesti itsenäinen uusi hakemus, joka käy lävitse vastaavan käsittelyprosessin kuin ensihakemus. Hakemuksen laadintakustannusta lukuun ottamatta yllä kuvatut kustannukset syntyvät siis jokaisen hakemuksen kohdalla ja lisäksi paikallisen asiamiehen palkkiot lisäävät jokaisen vaiheen kustannuksia usein merkittävästikin.
Keksintöjen patentoinnista päätettäessä kannattaakin aina määritellä keksinnön taloudellinen, tai potentiaalinen taloudellinen, merkitys omalle tai suunnitellulle liiketoiminnalle, jotta taloudelliset panostukset sen mahdolliseen suojaukseen pystytään optimoimaan saavutettavaan hyötyyn nähden.
Tutustu myös Berggren Patents -palveluihimme ja ota yhteyttä! Autamme kaikissa patentointiin liittyvissä kysymyksissä.
Tarjoamme sinulle 24/7 mahdollisuuden arvioida patentoinnin kustannuksia. Lue lisää ja kokeile laskuriamme.
Miten patentin maantieteellinen kattavuus vaikuttaa kustannuksiin?
Patentoinnin kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri tekijöiden, kuten maantieteellisen kattavuuden, teknisen alan ja valittujen patentointistrategioiden mukaan. Kun patenttia haetaan useammassa maassa, kokonaiskustannukset kasvavat, koska jokainen maa käsittelee hakemuksen erikseen ja perii omat käsittelymaksunsa. Laaja-alainen hakemuksenaikainen suoja, kuten PCT-hakemus tai Eurooppapatenttihakemus, voi tarjota kustannustehokkaan tavan saavuttaa alustavaa suojaa monissa maissa yhdellä hakemuksellai, mutta lopulliset kansallisten vaiheiden hakemukset ja patentit tuovat lisäkustannuksia käännösten, paikallisten asiamiesten palkkioiden ja kansallisten viranomaismaksujen muodossa.
Miten keksinnön tekninen ala vaikuttaa patentoinnin kustannuksiin pitkällä aikavälillä?
Teknisen alan vaikutus patentoinnin kustannuksiin ei rajoitu vain hakemuksen laadintaan. Vaativammat ja teknisesti monimutkaisemmat alat voivat aiheuttaa korkeampia kustannuksia myös patentin elinkaaren aikana, mukaan lukien mahdolliset saatua patenttia koskevat oikeudenkäynnit tai patentin puolustaminen väitteitä vastaan. Teknologian nopea kehitys tietyillä aloilla voi myös johtaa useampiin ja asiasisällöllisesti vaikeampiin väitteisiin, mikä puolestaan lisää hallinnollisia ja oikeudellisia kuluja.
Kuinka patentointistrategiat, kuten provisionaaliset hakemukset tai prioriteettivaatimukset, vaikuttavat kokonaiskustannuksiin?
Patentointistrategiat, kuten provisionaalisten hakemusten käyttö tai prioriteettivaatimukset, vaikuttavat myös patentointiprosessin kokonaiskustannuksiin. Provisionaaliset hakemukset voivat tarjota kustannustehokkaan tavan turvata varhainen prioriteettipäivä, mikä antaa mahdollisuuden tarkemman ja kattavamman hakemuksen valmistelun jatkamiselle. Tämä strategia voi olla hyödyllinen keksijöille ja yrityksille, jotka haluavat suojata ideansa nopeasti samalla kun he vielä kehittävät tai tutkivat sen kaupallista potentiaalia. Prioriteettivaatimukset, jotka hyödyntävät ensimmäisen hakemuksen jättöpäivää, auttavat säästämään kustannuksia jatkohakemuksissa, koska ne mahdollistavat keksinnön suojaamisen muissa maissa etuoikeusvuoden aikana, jolloin jokaiselle hakemukselle ei tarvitse maksaa jättövaiheen hakemusmaksuja heti alussa.
Kokonaisuudessaan patentoinnin kustannukset ovat monitahoiset ja riippuvat useista tekijöistä. Yksilölliset tarpeet, liiketoiminnan tavoitteet ja taloudelliset resurssit ohjaavat yrityksiä ja keksijöitä valitsemaan heille sopivimman strategian, joka tasapainottaa suojan laajuuden ja siihen liittyvät kustannukset.