Minulta kysytään usein, mitä jokin yksittäinen patentti suojaa. Kysyjä haluaisi selvittää ihan konkreettisesti, että mitä tuotetta tai menetelmää kyseinen patentinhaltija voi kieltää toista ammattimaisesti hyödyntämästä. Hän on voinut löytää patentin internet-sivulta tai patenttitietokannasta tai saada tiedon vaikkapa oman alan konferenssista. Ehkä kysymyksessä on hänen kilpailijansa patentti.
Patenttivaatimukset suojan määrittäjänä
Patentin suoja ja sen laajuus määritetään patentissa olevien patenttivaatimusten perusteella. Patenttivaatimukset määrittelevät sanallisesti tuotteen, laitteen, järjestelmän ja/tai menetelmän tai käytön - eli konkreettisen ratkaisun, joka voi tai voisi olla esim. osana yrityksen tarjoamaa. Patenttivaatimusten perusteella on pääteltävissä, mitä patentti suojaa. Patenttivaatimukset ovat suojan laajuuden määrittämisessä tärkeämmät kuin patentin teksti ja kuvat.
Yllä oleva vastaukseni ei yleensä tyydytä kysyjää.
On nimittäin hyvin yleistä, että patentin (eli patenttijulkaisun) lopussa, joko viimeisenä tai ennen lopussa olevia kuvia, on lista patenttivaatimuksista. Näitä on eri patenteissa eri määrä, mutta yleensä niitä on useita. Harvassa patentissa nykyään on vain yksi patenttivaatimus.
Jos patenttivaatimuksia on useita, niin mikä patenttivaatimuksista suojan sitten määrittää?
Avaintermi on ”itsenäinen patenttivaatimus”. Patentissa on yleensä yksi tai pari patenttivaatimusta, joissa ei ole viittausta mihinkään muuhun patenttivaatimukseen. Loogisesti ensimmäisen patenttivaatimuksen tulisi aina olla tällainen. Lisäksi patenttivaatimuslistassa voi jäljempänä olla lisää itsenäisiä patenttivaatimuksia.
Itsenäisten patenttivaatimusten tunnistaminen patentista on ensiarvoisen tärkeää patentin suojan laajuuden määrittämisessä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että itsenäiset patenttivaatimukset määrittävät patentin suojan laajuuden. Voidaan ajatella, että ne ikään kuin määrittävät rajat, joiden sisään jää (yleensä) useita tapoja patentin mukainen ratkaisu toteuttaa. Epäitsenäiset patenttivaatimukset eli patenttivaatimukset, joissa on viittaus toiseen patenttivaatimukseen, ovat eräitä esimerkkejä kyseisten rajojen sisällä siitä, miten patentin mukainen tuote tai menetelmä voidaan toteuttaa.
Loukkaako tuote patenttia?
Patentin laajuuden määrittämiseksi itsenäisen tai itsenäisten patenttivaatimusten jokainen piirre tai oikeastaan jokainen sana on tärkeä. Suojan määrittelee piirteiden yhdistelmä. Jotta tuote tai menetelmä voisi loukata patenttia, eli ns. olla patentin suojan laajuuden sisällä, täytyy ratkaisussa olla mukana itsenäisen patenttivaatimuksen kaikki piirteet. Jos yksikin piirre puuttuu, ei ratkaisu lähtökohtaisesti loukkaa patenttia. Toisin sanoen, patentin suojan laajuus ei ole itsenäisen patenttivaatimuksen piirteiden summa siinä mielessä, että mitä enemmän piirteitä on, sitä laajempi suoja, vaan juuri päinvastoin. Mitä vähemmän itsenäisessä patenttivaatimuksessa on piirteitä, sitä laajempi sen määrittämä suoja on. Tämä tietysti riippuu myös asiayhteydestä, mutta kyseistä asiaa voidaan pitää pääsääntönä.
Asiaa voidaan havainnollistaa yksinkertaisella esimerkillä. Kuvitellun patentin ensimmäinen itsenäinen patenttivaatimus määrittää polkupyörän, joka käsittää rungon ja runkoon pyöritettävästi kiinnitetyt kaksi pyörää ja polkimet kampineen siten, että ne pääsevät pyörimään rungon suhteen, ja jossa polkimet kampineen on järjestetty pyörittämään yhtä pyöristä ketjun ja rattaiden avulla, kun polkimia poljetaan. Alla on esitetty eräs esimerkki vaatimuksen mukaisesta polkupyörästä.
Patenttivaatimuksen perusteella voisi äkkiseltään kuvitella kysymyksessä olevan ihan tavallinen polkupyörä. Kyseisessä kuvassa taitaa kuitenkin olla ennemminkin jonkinlainen patenttiasiamiehen polkupyörä. Patenttivaatimus ei nimittäin määritä rungon kokoa tai geometriaa millään tavalla, joten valitsin yllä olevaan polkupyörään rungoksi suoran putken, koska miksipä ei.
Jos patenttivaatimuksessa olisi lisäksi piirre, jonka mukaan ”polkupyörä käsittää lisäksi sähkögeneraattorin, joka on järjestetty tuottamaan sähköä, kun polkimia poljetaan, ja joka on sähköisesti kytketty polkupyörässä olevaan ajovaloon”, ei yllä olevan kuvan mukainen patenttiasiamiehen polkupyörä enää olisikaan patentin suojan sisällä. Kyseissä polkupyörässä ei nimittäin ole sähkögeneraattoria tai edes ajovaloa. Näin ollen polkupyörästä puuttuu yksi tai useampi patenttivaatimuksen piirre.
Patenttivaatimuksesta puuttuvat tuotteen piirteet
Viimeinen erittäin tärkeä patentin suojan laajuuden määrittämisen näkökulmasta oleva asia on, ettei tuotteessa, kuten polkupyörässä, olevat ylimääräiset piirteet lähtökohtaisesti tarkoita, ettei ratkaisu voisi loukata patenttia. Tästä poikkeuksena ovat patentit, joiden patenttivaatimus määrittää suojan laajuuden nimenomaan ”suljetusti” eli että patentin mukaisessa tuotteessa ei voi olla myöskään ylimääräisiä piirteitä. Näitä kohtaa ehkä useimmin kemian alan patenteissa.
Esimerkki ylimääräisestä piirteestä suhteessa yllä esitettyyn alkuperäiseen patenttivaatimukseen, siis ilman sähkögeneraattoria ja ajovaloa, on alla olevan polkupyörän kolmas pyörä. Polkupyörä muistuttaa viheliäisesti yllä esitettyä patenttiasiamiehen polkupyörää, mutta loukkaako se puheena olevaa patenttivaatimusta?
Kun patenttivaatimusta lukee tarkasti, niin huomaa, ettei se poissulje, etteikö pyöriä voisi olla enemmän kuin kaksi. Yllä olevasta kuvasta on edelleen löydettävissä kaikki ko. vaatimuksen määrittämät piirteet. Toisaalta pyöriä on oltava vähintään kaksi, koska muuten piirrettä ”runkoon kiinnitetyt kaksi pyörää” ei tuotteessa olisi. Yksipyöräinen polkupyörä ei patenttia loukkaisi, mutta tämä kolmipyöräinen loukkaa, koska siinä on kaksi pyörää ja lisäksi kolmas pyörä.
Näin patentin suojaa ei määritetä
Olen kohdannut useasti tilanteen, jossa jonkin yrityksen edustaja kysyy minulta, että loukkaako heidän tuotteensa heidän kilpailijansa patenttia. Joissakin tilanteissa henkilö on hyvin tietoinen siitä, että miten patentin laajuus määritellään. Toisinaan taas käy ilmi, että hän arvioi patentin laajuutta patentin tekstin ja kuvien perusteella saatavan yleisen käsityksen perusteella. Patenttijulkaisussa voi olla esitettynä paljonkin asioita, joilla ei ole suoraa yhteyttä juuri patentiksi hyväksyttyyn ratkaisuun. Patentin patenttivaatimuksia on voitu muuttaa patenttihakemuksen käsittelyn aikana useastikin ja merkittävissä määrin, joten patenttijulkaisun kuvissa ja tekstiosassa voi olla esitettynä useitakin tapoja, jotka nimenomaan eivät ole suojan sisällä. Tämä ns. yleinen käsitys ei ole hyvä tapa suojan laajuutta arvioida.
Toinen tapa, johon olen törmännyt, on, että kilpailijan patentin laajuutta arvioidaan kilpailijan markkinoilla olevan tuotteen perusteella. Kilpailijan tuote ei lähtökohtaisesti liity heidän patenttiinsa. Patentti saattaa sen suojata tai sitten ei suojaa. Markkinoilla olevat tuotteet eivät aina ole kyseisen toimijan patenttien suojan sisällä, vaikka tämä tahtotila olisi alun perin ollutkin. Tämäkään ei ole hyvä tapa suojan laajuutta arvioida.
Lopuksi
Patentin suojan laajuuden määrittelyssä ratkaisevassa asemassa ovat patenttivaatimukset. Näistä erityisesti kannattaa tutkia itsenäisen tai itsenäisten patenttivaatimuksien määrittelemien piirteiden yhdistelmää.
Vaikka patentin suoja ensisijaisesti määritellään patenttivaatimusten perusteella, on myös patentin selityksellä ja kuvilla oma merkityksensä siihen, miten patenttivaatimuksia tulisi tulkita. Usein merkitystä on myös sillä, mitä hakija on patenttiviranomaiselle sanonut puolustaessaan keksintönsä patentoitavuutta patenttihakemuksen käsittelyn aikana. Yhtään epäselvemmissä tilanteissa kannattaa neuvoa patentin suojan tulkintaan pyytää patenttiasiamieheltä.