Vuosi 2020 oli monin tavoin poikkeuksellinen vuosi. Liki maailmanlaajuinen sulku pysäytti pyöriä tavallisessa kaupankäynnissä ja haastoi samalla tutkimuksen ja tuotekehityksen uudenlaisessa tilanteessa. Suomalaiset ovat tunnettuja sisustaan ja tällaisina hankalina aikoina sisu vallan materialisoituu. Vuosi 2020 oli Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan vilkkain patenttihakemusten vuosi seitsemään vuoteen, kuten Ylen artikkelikin kertoi. Kansallisia patenttihakemuksia tehtiin 1685 ja yksityishenkilöt jättivät liki 10% patenttihakemuksista.
Patentoinnin trendit
Suomessakin patentoinnin alueet seurasivat kansainvälisiä trendejä ja heijastelivat siten koko ihmiskuntaan kohdistuvia kriisejä ja ongelmia. Noin 50 patenttihakemusta kohdistui Covid19-virukseen. Useita hakemuksia tuli myös lääketieteellisen tekniikan ja terveysteknologian aloilta. Myös tekoäly tai koneoppiminen, energiasektorin murros ja ilmastonmuutoksen ehkäisy olivat keksinnöissä näkyvässä osassa.
Neste, yksi taajaan patentoivista suomalaisista yrityksistä, on erinomainen esimerkki siitä, kuinka uusien ja uusiutuvien energiaratkaisujen vallankumous on jo muuttunut houkuttelevaksi ja kannattavaksi kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Vuonna 2019 yli 80% Nesteen vertailukelpoisesta liikevoitosta tuli uusiutuvista tuotteista.
Liikkumisen sakkaaminen, kotoilu ja lockdown ovat luoneet kysyntää tehokkaille ja luotettaville digitaalisille ratkaisuille. Esimerkiksi koulutuksen ja työn etäratkaisut ovat herättäneet sekä suurta huolta että mielenkiintoa. Kuten arvata saattaa, Pisa-kokeiden kestomenestyjä, Nokian ja Angry Birdsin kotimaa, on yhä digitaalisen kehityksen eturintamassa ja alan patentteja haettiin viime vuonna runsaasti.
Julkinen ja yksityinen sektori yhteistyössä
Isojen ja innovatiivisten yritysten lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto sekä LUT Lappeenrannasta olivat 10 aktiivisimman patenttihakijan joukossa. Kehitys on samansuuntainen kuin muuallakin Euroopassa. EPOn raportin mukaan julkiset tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat merkittävässä roolissa Euroopan innovaatioekosysteemissä. Yhteistyössä yritysten kanssa ja oman startup-toimintansa kautta yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat usein etunenässä uudistamassa teollisuutta ja teknologiaa. Kaupallistamisvaiheen kumppanuuksissa ei yrityksen koolla ole merkitystä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhtä usein yliopistojen kumppaneina kuin isommatkin yritykset. Mielenkiintoinen piirre yhteistyössä on se, että kolme neljäsosaa menestyksekkäistä projekteista on sellaisia, joissa toimijat ovat samasta maasta. Toteutuneissa kansainvälisissä rahoitushankkeissa korostuvat Etelä- ja Itä-Euroopan instituutiot. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi Euroopan Unionin rahoituskäytänteet tai rajoitetut mahdollisuudet kansalliseen rahoitukseen.
Suomen ekosysteemille on poikkeuksellista järkevästi tuettu ja avoin yhteistyö eri kokoisten yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin välillä. Laaja yhteistyörintama mahdollistaa innovaatioiden rakentumisen monipuolisesti ja kattavasti useille tekniikan aloille. Berggren Oy on useiden suomalaisten yliopistojen ja yritysten kumppanina luomassa parempaa huomista.
