Meillä on Suomessa upeaa designia, tuotteita, osaamista, luontoa, taidetta ja pohjoisen omaa taikaa – ne vain pitäisi osata paketoida oikein ja brändätä. Brändäyksen merkitys yritysten välisessä kilpailussa kasvaa koko ajan. Yritykset, jotka eivät panosta brändäykseen, eivät pärjää samalla lailla kuin ne, joille brändi on olennainen kilpailutekijä.
Mielestäni brändissä on kyse tarinasta, kulttuurista, tunteesta ja mielikuvasta siitä, mitä yrityksestä tai sen tuotteista syntyy. Me kuluttajat päätämme, rakastummeko brändiin ja otammeko sen omaksemme. Jokainen määrittää brändin eri lailla, mutta suoraviivaistettuna kyse on siitä, mitä yritys päättää siitä, mitä he tekevät, mitä he ovat, miksi he tekevät, mikä erottaa heidät muista ja miten he viestivät?
Brändäys on vain isojen yritysten asia eikä koske pienempiä yrityksiä. Tämä on turha harhaluulo, mikä saattaa estää yrityksiä rohkeasti panostamaan brändäykseen.
Hyvä brändi syntyy juuri rohkeudella luoda uutta ja erottautua muista. Tähän ei välttämättä tarvita isoa markkinointikoneistoa avuksi, sillä digitalisaatio antaa mahdollisuuden viedä brändin yhdellä klikkauksella maailman näkyville. Brändäyksessä tarvitaan ennen kaikkea asennetta ja rohkeutta.
Tärkeää on myös yrityksen johdon asenne brändäystä kohtaan. Johdolla on suuri merkitys siihen, miten brändityötä tehdään ja miten jokainen työntekijä osallistetaan mukaan viemään yrityksen bränditarinaa eteenpäin. Me suomalaiset saatamme olla turhan vaatimattomia kertomaan millaista osaamista meillä on, miten upeita tuotteita me luomme ja miten innovatiivista teknologiaa kehitämme. Sillä meillä tätä osaamista löytyy vaikka kuinka, ja tästä kannattaa olla todella ylpeä. Suomalainen sanalasku ”vaikeneminen on kultaa” kannattaa unohtaa tässä yhteydessä.
Tavaramerkkilainsäädäntö on tärkeä osa-alue brändityötä. Ilman tavaramerkkejä ja muita IP-oikeuksia brändiin investoidut varat voivat valua hukkaan. Brändityö ja tavaramerkkilainsäädäntö kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan.
Monesti ajatellaan, että ”mitä me pikku yritys nyt tavaramerkillä tehdään”, vaikka itse asiassa yritys rakentaa samanaikaisesti brändiarvoa ja tunnettuutta joka päivä, mutta tavaramerkit unohdetaan. Tavaramerkin tarkoitus on juuri suojata yrityksen tekemä investointi ja kannustaa yritykset huolehtimaan ideoidensa ja brändiensä suojauksesta, jotta nämä kokisivat innovatiivisen työn kannattavana.
Brändit ja tavaramerkit kannattaakin yhdistää strategiseksi kokonaisuudeksi ja miettiä heti brändäyksen alkumetreillä, miten tavaramerkit otetaan mukaan tukemaan brändityötä. Tavaramerkkilainsäädäntö on tärkeä osa-alue brändityötä. Se ei ole este tai hidaste, vaan liiketoiminnan mahdollistaja.
Useassa yrityksessä jopa pääbrändi voi olla ilman tavaramerkkisuojaa. Mutta eihän ole tapana jättää oman kodin ovia ja ikkunoita auki keskellä vilkasta katua ja toivoa, ettei kukaan varasta arvoesineitä sisältä? Sama logiikka pätee brändien ja tavaramerkkien maailmassa: kannattaa yrittää suojata tehdyt investoinnit ja pitää huolta omasta aineettomasta arvostaan.
Tavaramerkkien ja brändien yhteistanssin sujuvuuden määrittää loppujen lopuksi yrityksen oma tahtotila. Antaako yritys niille luvan lähteä yhteistanssiin? Lähtevätkö ne toistensa mukaan, kun jompikumpi kysyy ”Saanko luvan?”
Etukäteen määritellään yhdessä, mitkä elementit ovat tärkeitä brändin rakennuksessa ja miten näitä lähdetään suojaamaan noudattaen ennalta sovittuja prosesseja. Kyseessä on omien kilpailutekijöiden suojaaminen, joten asiaa ei tulisi jättää huomioitta. Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää brändinsä kilpailukykyä paremmin, jos oleelliset kilpailuelementit ovat suojattu oikein käyttäen tavaramerkkejä.
Ei muuta kuin tavaramerkit ja brändit tanssimaan yhdessä!
Berggren mukana yrityksen brändin rakentamisessa - lue lisää täältä!