Yhdysvaltain tuleva presidentti, Donald J. Trump, herättää ristiriitaisia tunteita, ja spekulointi siitä, mitä hänen vaalivoittonsa tarkoittaa, jatkuu kuumana. Erityisesti keskustellaan maahanmuutosta, terveydenhuollosta sekä verotuksesta. IPR-lainsäädäntö on myös suurelta osin liittovaltion lainsäädäntöä, ja siinä mielessä uusi presidentti ja republikaanienemmistöinen hallitus ovat avainasemassa tälläkin alueella.
Todennäköisesti merkittävin ja pitkäaikaisin vaikutus Trumpin hallinnolla tulee olemaan ylimmän oikeuden tuomarien nimittämisen kautta. Kautensa alkupuolella tuore presidentti nimittää uuden tuomarin, joka tulee vaikuttamaan oikeuden rakenteeseen. Lisäksi kaikki kolme oikeuden liberaalia tuomaria ovat ikäluokassa 78–82 vuotta, joten hyvin todennäköisesti Trumpin hallintokaudella nimitetään useampiakin tuomareita. Tällä tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset myös IP-lainsäädännön tulkintaan.
Presidentti Obama tuli tunnetuksi pyrkimyksistään kansainvälistää Yhdysvallat ja liittää se osaksi suurempaa kokonaisuutta. Tässä pyrkimyksessä patenttilain uudistamisella (America Invents Act, AIA) syksyllä 2011 oli selvä tarkoituksensa. Yhdysvaltojen suunnalta katsottuna AIA muutti täkäläistä systeemiä merkittävästi, mutta katsottaessa asiaa muualta käsin kyse oli harmonisoinnista: USA:n patenttilaki on nyt lähempänä muuta maailmaa.
Tuleva presidentti Trump näyttää siirtävän fokuksen Yhdysvaltain sisäisiin asioihin − kansainvälinen harmonisointi ei ole hänen to-do-listallaan. On vaikea kuvitella, että patenttilakia rustattaisiin takaisin aikaan ennen AIA:a, mutta mahdotonta ei varmaan ole, että USA:n sisäistä voimakkuutta parannettaessa katse kääntyisi myös patenttilakiin.
Vaalikampanjansa aikana Trump ei ilmaissut kantaansa IP-suojaan, mutta liikemiehenä ja merkittävän brändin omistajana hän todennäköisesti ymmärtää IP:n merkityksen. Trumpin iskulause kampanjan aikana oli ”Let’s make America Great Again”. Hänen lupauksensa on palauttaa amerikkalainen unelma.
Mikä sitten on tehnyt Amerikan [lue: Yhdysvallat] suureksi? Vuosikymmeniä sitten maan suuruus rakentui luonnonvarojen valjastamiseen ja raskaan teollisuuden rakentamiseen. Sittemmin suuruutta kasvatettiin tieto- ja biotekniikan sekä Silicon Valleyn voimin. Viime vuosina kuitenkin maan korkein oikeus on tehokkaasti estänyt patenttien läpimenoa juuri näillä alueilla. Alice- ja Myriad -päätökset johtavat jatkuvasti jo myönnettyjen patenttien mitätöimiseen. Korkeimman oikeuden uusilla nimityksillä voi siis hyvinkin olla merkitystä siinä mikä on tulevaisuudessa patentoitavaa Yhdysvalloissa. Mutta mihin suuntaan? Sitä on vaikea arvioida.
Presidentin valinnan lisäksi Yhdysvaltain kansalaiset ovat nyt äänestäneet konservatiivisen hallituksen. Hallituksessa on jo vuosia roikkunut useita patenttireformiehdotuksia, joista ei ole päästy yksimielisyyteen. Jos IPR katsotaan merkittäväksi tekijäksi maan suuruuden vahvistamisessa tai palauttamisessa, niin republikaanienemmistöinen kongressi saattaa ottaa patenttireformin uudelleen käsiteltäväkseen. Tällöin kyse tulee olemaan patenttipeikoista eli oikeudenkäyntiin liittyvistä menettelyistä, yliopistojen ja loppukäyttäjän oikeuksista, ja mahdollisesti monesta muusta patenttioikeuksiin liittyvästä seikasta.
IPR ei todennäköisesti tule olemaan Trumpin hallituksen listalla numero ykkösenä. Kuitenkin ennemmin tai myöhemmin siihen kosketaan varmasti joko välittömästi tai välillisesti kuten esimerkiksi roimasti laskevalla yritysverotuksella.
Kirjoittaja toimii US-patenttiasiamiehenä Berggren Inc.:n USA:n toimistollamme Hobokenissa, New Jerseyssä, ja on seurannut aitiopaikalta Yhdysvaltojen presidentinvaaleja.