Työsuhdekeksintöjä koskee Suomessa laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (”työsuhdekeksintölaki”). Osittain pakottava laki sääntelee
Tässä blogissa, joka on järjestyksessä kolmas osa työsuhdekeksintöjä koskevassa sarjassa, keskitytään työnantajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin Suomessa.
Työsuhdekeksintölain 4 §:n mukaan työntekijällä on oikeus keksintöönsä, vaikka keksintö olisi syntynyt hänen työsuhteensa aikana. Työnantajalla on kuitenkin oikeus ottaa kokonaan tai osittain oikeudet keksintöön, jos se on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia. Sama koskee myös keksintöjä, jotka ovat syntyneet työntekijälle työssä tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena.
Laki on varsin keksijää suojaava ja turvaa hänen oikeutensa työsuhteen aikana. Vaikka laissa on määritelty työntekijän velvollisuus ilmoittaa keksinnöstä työnantajalle ja antaa siitä tarvittavat tiedot työnantajaa koskevat velvoitteet ovat tiukempia.
Työnantajalla on aina oikeus saada ilmoitus työntekijänsä tekemästä keksinnöstä, ja jos keksintö kuuluu lain soveltamisalaan, oikeus ottaa kokonaan tai osittain oikeus keksintöön riippuen säännöistä, joita sovelletaan keksintöön liittyviin työnantajan oikeuksiin. Työnantajan oikeus saada ilmoitus keksinnöstä sekä työntekijän velvollisuus antaa keksinnön sisällöstä riittävästi tietoa antavat työnantajalle mahdollisuuden arvioida keksintöä ja sen hyödyntämistä.
Työsuhdekeksintölaki suojaa työnantajaa osittain myös tilanteissa, joissa työntekijä siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Jos patenttia haetaan kuuden kuukauden kuluessa työpaikan vaihtamisesta ja jätetyn patenttihakemuksen perusteella entinen työnantaja olisi ollut lain mukaan oikeutettu saamaan oikeus keksintöön, jos työsuhde olisi jatkunut, keksintöä on pidettävä aiemman työsuhteen aikana syntyneenä, jollei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Jos keksijä ei voi toisin todistaa, patenttihakemus tulee siirtää entiselle työnantajalle.
Työsuhdekeksintölaissa on määritetty työnantajalle tiettyjä velvollisuuksia, jotka on otettava tarkoin huomioon, jotta työsuhdekeksintöön liittyvien oikeuksien asianmukainen siirto voidaan varmistaa. Kun työnantaja on saanut työntekijältä ilmoituksen – mielellään kirjallisen – keksinnöstä, lain mukaan työnantajalla on neljä kuukautta aikaa päättää, haluaako hän ottaa itselleen oikeuden keksintöön. Vallitsevan käytännön mukaan tämä neljän kuukauden jakso alkaa, kun työntekijä on antanut keksinnön sisällöstä sellaisen tiedon, että työnantaja voi ymmärtää keksinnön. Jos keksintöprosessia ei ole määritelty tarkasti eikä sitä hallinnoida hyvin, riski keksintöjen menettämisestä kasvaa, sillä usein keksintöilmoituksia on esimerkiksi täydennettävä ja epäselvyyksiä syntyy esimerkiksi siitä, milloin keksintöilmoitus on tehty.
Työnantaja on myös velvollinen maksamaan työntekijälle kohtuullisen korvauksen jokaisesta keksinnöstä, johon työnantaja ottaa oikeuden. Keksijän oikeudesta korvaukseen ei voida poiketa aiemmin tehdyllä sopimuksella, ja asianmukaisesti toteutetut sopimusehdot, joilla keksijä luopuu oikeudestaan korvaukseen, ovat käytännössä harvinaisia. On myös syytä muistaa, että laissa oletuksena on se, että jos työnantaja ottaa itselleen oikeuden työntekijän keksintöön, sitä pidetään tältä osin patentilla suojattavissa olevana, jollei työnantaja esitä perusteltua syytä sille, miksi keksintö ei ole patentilla suojattavissa (ns. patentoitavuusolettama).
Työnantaja on myös velvollinen antamaan työntekijälle keksinnöstä maksettavan korvauksen määrittämiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tiedot keksintöön haetuista ja myönnetyistä patenteista sekä keksinnön mukaisten tuotteiden tai keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistettujen tuotteiden valmistusmääristä ja myyntihinnoista.
Työnantajien on kiinnitettävä huomiota keksintöprosessien hallintaan voidakseen turvata laista johtuvat oikeutensa, sillä laki on luonteeltaan varsin keksijää suojaava. On myös tärkeää laatia tarkoituksenmukaiset keksintöjen hallintaprosessit, jotta erityisesti ratkaiseviin määräaikoihin liittyvät epäselvyydet voidaan välttää ja oikeuksien asianmukainen siirto työnantajalle varmistaa. Prosessit kannattaa aina laatia mieluimmin kirjallisesti.
2 - osa: Työsuhdekeksinnöt Suomessa – työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet