Tavaramerkkejä ja malleja on voinut jo pitkään suojata EU:n laajuisesti EU-tavaramerkeillä ja yhteisömalleilla. Keksinnöiltä vastaava vaikutukseltaan yhtenäinen suoja puuttuu edelleen siitä huolimatta, että ensimmäinen yritys Europan yhteisön jäsenmaille yhteisen patenttijärjestelmän luomiseksi tapahtui jo 1970-luvulla. Koko EU:n kattavaa patenttia ei ole näköpiirissä vieläkään, mutta vuonna 2022 otettaneen viimein askel siihen suuntaan yhtenäispatentin (Unitary Patent) myötä. Järjestelmän luomiseen liittyneet haasteet huomioon ottaen, odottamattomat viivästykset ovat kuitenkin edelleen mahdollisia.
Yhtenäispatenttiin eli yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyy kiinteästi yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC).
Mitä ovat yhtenäispatentti ja yhdistetty patenttituomioistuin?
Käsitteestä ”eurooppapatentti” huolimatta, ”perinteisessä” eurooppapatentissa (EP-patentti) on tosiasiassa kyse nipusta kansallisia patentteja. Myöntämisen jälkeen EP-patentti tulee saattaa voimaan halutuissa maissa ja patentti pidetään voimassa maksamalla siitä vuosimaksu kuhunkin maahan erikseen. Näiden kansallisesti voimaansaatettujen patenttien voimassaolo ei riipu toisistaan.
Yhtenäispatentti on patentti, jolla on nimensä mukaisesti yhtenäinen vaikutus useassa EU-maassa. Yhtenäispatentti pidetään voimassa maksamalla siitä vuosittain yksi vuosimaksu, joka kattaa kaikki järjestelmään kuuluvat maat. Vuonna 2015, ennen Britannian EU-eroa, EU-maat sopivat yhtenäispatentin vuosimaksun vastaavan Saksaan, Ranskaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Alankomaihin maksettavia patentin vuosimaksuja. Yhtenäispatentin vuosimaksut tulevat siten olevaan merkittävästi matalammat kuin laajasti voimaansaatetun EP-patentin.
Toisin kuin EP-patentteja koskeva Euroopan patenttisopimus (European Patent Convention, EPC), yhtenäispatenttijärjestelmä on avoin vain EU:n jäsenmaille. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan tule ainakaan alkuvaiheessa osallistumaan yhtenäispatenttijärjestelmään. EPC-jäsenmaita on tällä hetkellä 38. Yhtenäispatenttijärjestelmään tullee kuulumaan aluksi noin 17 EU-maata.
Yhdistetty patenttituomioistuin on uusi, yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluville maille yhteinen tuomioistuin, jolla tulee olemaan järjestelmään kuuluvissa maissa yksinomainen toimivalta useimmissa yhtenäispatentteja ja EP-patentteja koskevissa riidoissa, kuten loukkaus- ja mitätöintiasioissa.
Tällä hetkellä EP-patentin mitätöinti väiteajan jälkeen on mahdollista vain kansallisissa tuomioistuimissa ja mitätöintikanne pitää nostaa kussakin maassa erikseen. On siis mahdollista, että EP-patentti mitätöidään yhdessä maassa, mutta pidetään voimassa toisessa. Yhtenäispatentin kohdalla patentin mahdollinen mitätöinti koskee kaikkia niitä maita, joissa patentilla on vaikutus. Yhdistetty patenttituomioistuin mahdollistaa myös EP-patentin mitätöinnin keskitetysti.
Myös EP-patentteja koskevien loukkauskanteiden käsittely tapahtuu nykyisin kansallisissa tuomioistuimissa. Jokin kansallinen tuomioistuin voi siis katsoa esimerkiksi tietyn tuotteen loukkaavan tiettyä EP-patenttia, mutta jonkin toisen EPC-jäsenmaan tuomioistuin voi päätyä saman tuotteen kohdalla erilaiseen tulkintaan. Yhdistetty patenttituomioistuin mahdollistaa yhtenäis- ja EP-patentteihin liittyvien loukkausasioiden keskitetyn käsittelyn ja yhdenmukaisen tulkinnan.
Seitsemän vuotta kestävän siirtymäajan aikana kansallisilla tuomioistuimilla tulee kuitenkin säilymään rinnakkainen toimivalta EP-patentteja koskevissa riidoissa. Siirtymäaikana patentinhaltija tai -hakija voi myös jättäytyä pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta (opt-out), jolloin EP-patenttia koskevat loukkaus- ja mitätöintiasiat käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa patentin koko elinkaaren ajan.
Milloin yhtenäispatentti tulee käyttöön?
Yhtenäispatentti tulee käyttöön sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (UPC-sopimus) astuessa voimaan. Sopimus astuu voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun vähintään kolmetoista sopimuksen allekirjoittanutta EU-maata, joiden joukossa on Saksa, Ranska ja Italia, on ratifioinut sopimuksen. Tarvittavista ratifioinneista puuttuu enää Saksan ratifiointi. Saksan ei kuitenkaan ole tarkoitus ratifioida sopimusta ennen kuin yhdistetyn patenttituomioistuimen toimintaa varten tarvittavat valmistelut, kuten tuomareiden rekrytointi, ovat riittävän pitkällä. Valmistelujen viimeisen vaiheen aloittamista varten tarvitaan UPC-sopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan pöytäkirjan voimaantulo. Kyseisen pöytäkirjan voimaantuloa varten tarvitaan vielä yhden UPC-sopimuksen allekirjoittaneen jäsenmaan ratifiointi. Tämän arvioidaan tapahtuvan vielä vuoden 2021 aikana. Valmistelujen viimeisen vaiheen arvioidaan kestävän noin kahdeksan kuukautta.
Yhtenäispatenttijärjestelmä voisi siis aloittaa toimintansa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tällä hetkellä (15.11.2021) UPC-sopimuksen on ratifioinut 16 maata, joten sopimuksen tullessa voimaan Saksan ratifioinnin jälkeen yhtenäispatentti kattaa vähintään 17 EU-maata. Ajantasainen lista sopimuksen ratifioineista maista löytyy täältä.
Mikä muuttuu patentin hakuprosessissa?
Patentin hakemisprosessiin yhtenäispatentti ei tuo juurikaan muutoksia. Yhtenäispatenttia haetaan samanlaisella EP-hakemuksella kuin tavallisia EP-patenttejakin. Myönnön jälkeen patentinhakijalla on mahdollisuus päättää saattaako hän patentin voimaan yhtenäispatenttina, nippuna kansallisia patentteja vai näiden yhdistelmänä. Koska yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluu vain osa EU-maista ja Euroopan patenttisopimukseen kuuluu lukuisia EU:n ulkopuolisia maita, monessa tapauksessa yhtenäispatentin rinnalla tulee olemaan yksi tai useampi kansallisesti voimaansaatettu EP-patentti.
Yhtenäispatentin hyödyntäminen voi laskea merkittävästi EP-patentin voimaansaattamiseen liittyviä kustannuksia, sillä patenttia ei tarvitse kääntää useille kielille. Mikäli patentin käsittelykieli on englanti, patentti pitää kääntää yhdelle vapaavalintaiselle EU:n viralliselle kielelle.
Mitä patentinhakijan tai -haltijan kannattaa tehdä nyt?
Yhtenäispatentti voi perustua sellaiseen EP-patenttiin, joka on myönnetty aikaisintaan UPC-sopimuksen voimaantulopäivänä. Mikäli haluaa vireillä olevien EP-hakemusten hyötyvän yhtenäispatenttijärjestelmästä, hakemuksen käsittelyä ei siis kannata ainakaan kiirehtiä siten, että patentti myönnettäisiin ennen sopimuksen voimaantuloa.
EP-patenttia ei voi jättää pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta, mikäli yhdistettyyn patenttituomioistuimeen on jätetty kyseistä patenttia koskeva kanne. Jos opt-out-mahdollisuutta aikoo hyödyntää, se on suositeltavaa tehdä jo ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa. Opt-out-pyynnön jättäminen tullee mahdolliseksi kolme kuukautta ennen UPC-sopimuksen voimaantuloa.
EP-patenttien hakijoiden ja haltijoiden on siis aika arvioida, minkä hakemusten kohdalla yhtenäispatentin tarjoamasta maantieteellisesti laajasta suojasta halutaan hyötyä, ja mitkä EP-patentit halutaan riskienhallintasyistä sulkea yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallan ulkopuolelle.