Nykyään omia palveluitaan mainostaa moni liike-elämän ja yritystoiminnan konsultti. Konsultit voivat hakea uusia asiakkaita suurillakin lupauksilla kuten asiakkaan liiketoiminnan muutoksella positiiviseen suuntaan, liikevaihdon kasvulla tai muunlaisella edulla, joita voidaan saavuttaa konsultin avulla.
Voi olla vaikea tietää, kuka voisi olla luottamuksesi arvoinen. Kenties haluat myös säästää kuluissa ja pelkäät turhan isoa laskua konsultaatiosta, josta ei ole sinulle ja yrityksellesi hyötyä. Et myöskään mielelläsi paljasta yrityksesi strategiaa ja avaintuotteen toimintaa ulkopuoliselle.
Nämä asiat voivat ymmärrettävästi pyöriä mielessä. Kuka siis on tämä konsultti nimeltään patenttiasiamies, ja voiko häneen luottaa?
Patenttiasiamiehenä ja eurooppapatenttiasiamiehenä ei voi toimia kuka tahansa, vaan nämä ovat suojattuja ammattinimikkeitä. Suomessa patenttiasiamiehen nimikkeen käyttöä koskee "laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä" ja "asetus patenttiasiamiehistä" (636/1969, muutos 52/1996).
Patenttiasiamiehet ovat pitkälle kouluttautuneita. Pohjana on usein diplomi-insinöörin tai luonnontieteen maisteritason tutkinto. Sen päälle suurimmalla osalla asiamiehistä on joko kokemusta teollisuudesta tai tutkijan urasta, ja moni tutkijana ollut on väitellyt tohtoriksi.
Tekniikan alan koulutuksen jälkeen aloittaessaan patenttialalla alkaa perehtyminen patenttilakiin, joka yleensä vaatii useamman vuoden opiskelun oman työn ohessa, sekä itsenäisesti että kursseilla.
Jotta pystyy käyttämään nimikettä patenttiasiamies, pitää läpäistä Suomen asiamiestutkinto, joka on kaksiosainen kerran vuodessa järjestettävä koe. Koe sisältää yleisen osion immateriaalioikeuksista ja patenttiosion.
Eurooppapatenttiasiamieheksi pääseminen on tätäkin vaikeampaa, sillä suoritettavan tutkinnon koe on viisiosainen kestäen viisi melkein kokonaista työpäivää. Koe on vaativa ja läpäisy vaatii suuren määrän opiskelua. Läpäisyn palkinnoksi voi käyttää eurooppapatenttiasiamiehen nimikettä ja itsenäisesti edustaa asiakkaita Euroopan patenttiviraston eli EPO:n suuntaan patenttihakemuksen käsittelyn aikana ja sen jälkeen.
Patenttiasiamiehenä ei voi toimia miten tahansa esimerkiksi pyrkien omaan hyötyyn tai mahdollisimman suureen voittoon. Patenttiasiamiehen toimintaa sen sijaan ohjaa laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä. Lain pykälässä 8 § on esitetty hyvä asiamiestapa: asiamiehen kuuluu olla aiheuttamatta tarpeettomia kustannuksia asiakkaalle. Myös ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä lainsäädännön seuraaminen kuuluu ammatillisiin velvollisuuksiin.
Asiamiehen tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös eturistiriitojen välttäminen. Hän ei voi ottaa vastaan tehtävää samassa asiassa kahdelta tai useammalta asiakkaalta ilman näiden suostumusta, jos asiakkaiden edut tai oikeudet asiassa ovat ristiriitaiset tai eturistiriidan mahdollisuus on ilmeinen. Näin asiamies ei esimerkiksi voi ensin auttaa asiakasta patentin saamisessa, ja sen jälkeen avustaa asiakkaan kilpailijaa kyseisen patentin kiertämisessä.
Patenttiasiamiehiä sitoo myös salassapitovelvollisuus (9 §): auktorisoitu asiamies tai hänen avustajansa ei saa luvattomasti ilmaista asiakkaansa sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta tai liikesalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon. Auktorisoitu asiamies tai hänen avustajansa ei saa myöskään luvattomasti ilmaista muita tietoja, joita hän tehtävää hoitaessaan on saanut tietää asiakkaastaan.
Patenttiasiamiesten auktorisointeja hoitava Teollisoikeusasiamieslautakunta lisäksi linjaa, että auktorisoidun asiamiehen markkinointi on oltava totuudenmukaista, asiallista ja asiamieskunnan arvon mukaista.
Tiukan sääntelyn vuoksi patenttiasiamiehet ja patenttitoimistot ovat luottamuksesi arvoisia. Berggren tarjoaa laajan joukon patentoinnin huippuosaajia, joiden avulla luovit sujuvasti patentointiprosessin eri vaiheissa. Voit huoletta lähestyä meitä keksintösi suojaamiseen liittyen.