Pohjoismaiden – Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi – on pitkään katsottu kuuluvan yrittäjäystävällisimpiin sijoituspaikkoihin innovointiin suuntautuneille yrityksille. Tämä koskee niin vakiintuneita globaaleja yrityksiä kuin pieniä, keskisuuria ja kasvuyrityksiäkin. Esimerkiksi Suomen kasvuyritysten ekosysteemiä on usein kuvattu Euroopan houkuttelevimmaksi, ja Suomessa järjestetään Slush, joka on ehkä maailman tunnetuin vuosittainen kasvuyritystapahtuma ja -kokoontuminen.
Vuonna 2020 pohjoismaat arvoitiin Euroopan ja maailman listojen kärkeen kahdessa maailman huomattavimmista vuosittaisista innovaatioraporteista.
Euroopan komission vuoden 2020 innovaatiotulostaulu
Kesäkuussa 2020 julkaistun Euroopan komission raportin mukaan "vuosittainen Euroopan innovaatioiden tulostaulu (EIS) tarjoaa vertailevan analyysin EU-jäsenvaltioiden tutkimukseen ja innovointiin liittyvästä suorituskyvystä, sekä niiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien suhteellisista vahvuuksista ja heikkouksista".
Sijoitukset perustuvat kokonaispisteytykseen, joka koostuu erilaisista kriteereistä. Kokonaispisteytyksen perusteella maita jaetaan raportissa seuraaviin luokkiin: vähäiset innovoijat, kohtalaiset innovoijat, vahvat innovoijat ja innovaatiojohtajat.
Vain viisi EU-maata sai riittävästi kokonaispisteitä, jotta niitä voidaan pitää innovaatiojohtajina, ja näistä kolme ensimmäistä on pohjoismaita: Ruotsi (153 pistettä), Suomi (152 pistettä) ja Tanska (146 pistettä). Jokainen näistä maista sai korkeamman pistemäärän kuin IP5-ryhmä, johon kuuluvat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Euroopan unioni (EU-keskiarvo).
Pisteet määritettiin arvioimalla yksityiskohtaisesti seuraavia kymmentä "innovaatioulottuvuutta", jotka on lueteltu EIS-raportin taulukossa 1:
1. Ihmisresurssit (uudet tohtoritutkinnon suorittaneet, yliopistotasoisen koulutuksen saanut 25–34-vuotias väestö, elinikäinen oppiminen)
2. Houkuttelevat tutkimusjärjestelmät (kansainväliset tieteelliset yhteisjulkaisut, ulkomaalaiset väitöskirjan tekijät).
3. Innovaatioystävällinen ympäristö (laajakaistayhteyksien levinneisyys, mahdollisuuksiin perustuva yrittäjyys)
4. Talous ja tuki (julkisen sektorin varojen käyttö tutkimukseen ja tuotekehitykseen, pääomasijoitukset)
5. Yritysinvestoinnit (yrityssektorin varojen käyttö tutkimukseen ja tuotekehitykseen, varojen käyttö muuhun innovointiin kuin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yritysten henkilöstölleen tarjoama koulutus viestintäteknisten taitojen kehittämiseen tai päivittämiseen)
6. Innovoijat (tuote- tai menetelmäkeksintöjä omistavat pk-yritykset, markkinointiin tai organisaatioon liittyviä keksintöjä omistavat pk-yritykset, yrityksen sisällä keksintöjä tekevät pk-yritykset)
7. Yhteydet (yhteistyössä toimivat innovatiiviset pk-yritykset, julkiset ja yksityiset yhteisjulkaisut, yksityiset yhteisjulkaisut, julkisten tutkimus- ja tuotekehityskustannuksien yksityinen yhteisrahoitus)
8. Aineeton omaisuus (PCT-hakemukset, tavaramerkkihakemukset, mallisuojahakemukset)
9. Työllistämiseen liittyvät arvot (työllistäminen osaamisintensiivisellä alalla, työllistäminen innovatiivisen sektorin nopeasti kasvavissa yrityksissä)
10. Myyntivaikutukset (keski- ja huipputason tuotteiden vienti, osaamisintensiivisten palveluiden vienti, markkinoille ja yritykselle uusien tuoteinnovaatioiden myynti)
Linkki Euroopan innovaatiotulostaululle 2020 löytyy täältä.
WIPO:n maailmanlaajuinen innovaatioindeksi 2020
Maailman henkisen omaisuuden järjestö ("WIPO") sekä Cornell University ja INSEAD yhdessä julkaisivat syyskuussa 13:nnen maailmanlaajuisen innovaatioindeksi- ("GII") -raportin. Tämä noin 400-sivuinen raportti sisältää paljon tietoa innovoinnin tilasta lähes jokaisessa maailman maassa sekä käsittelee COVID-19-kriisin odotettavissa olevia vaikutuksia innovointiin tulevaisuudessa – lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Raportti sisältää luonnollisesti myös maiden kokonaissijoitukset. Maailmanlaajuisesti pohjoismaat sijoittuivat seuraavasti: Ruotsi (2), Tanska (6), Suomi (7), Norja (20) ja Islanti (21). Ruotsi, Tanska ja Suomi saivat kukin pisteet, jotka olivat suunnilleen kaksi kertaa maailman keskiarvo.
Maiden GII-sijoitukset perustuivat seuraavien alojen arviointiin:
1. Instituutiot
2. Henkinen pääoma ja tutkimus
3. Infrastruktuuri
4. Markkinoiden kehittyneisyys
5. Liiketoiminnan kehittyneisyys
6. Osaaminen ja teknologinen tuotanto
7. Luova tuotanto
Tarkasteltaessa esimerkiksi Suomen sijoitusta maailmassa tarkemmin, maa on sijalla 2 instituutioissa, sijalla 4 henkisessä pääomassa ja tutkimuksessa, sijalla 6 osaamisessa ja teknologisessa tuotannossa ja sijalla 8 liiketoiminnan kehittyneisyydessä, ja sijoittuu näissä kaikissa neljässä kategoriassa korkeammalle kuin esimerkiksi Saksa, Ranska ja Iso-Britannia.
Linkki WIPO:n maailmanlaajuiseen innovaatioindeksiin 2020 löytyy täältä.
Yhteenveto
Nämä erinomaiset tulokset saattavat tulla yllätyksenä niille, jotka eivät tunne pohjoismaiden nykyistä innovaatioilmapiiriä. Ne eivät kuitenkaan yllätä pohjoismaissa asuvia ja työskenteleviä, kun otetaan huomioon, miten monin tavoin pohjoismaat kannustavat innovointiin ja tukevat sitä.
Jos haluat saada lisää tietoja tästä aiheesta, ilmoittaudu ilmaiseen webinaariimme, joka pidetään 27.1.2021. Tarkastelemme siinä tarkemmin kumpaakin raporttia ja esitämme katsauksen vuoden 2020 tärkeisiin aineettoman omaisuuden kehityssuuntiin.
Voit ilmoittautua webinaariin täällä.
Kirjoittajat Robert Alderson ja Mariella Massaro toimivat Berggrenillä kansainvälisen liiketoiminnan kehityksessämme.