Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen, liikenne- ja viestintäministeriön kokoaman tietoyhteiskuntakaaren alle on koottu merkittävimmät viestintään liittyvät lait. Tavoitteena tietoyhteiskuntakaaren valmistelussa oli päällekkäisyyksien poistaminen, sääntelyn vähentäminen ja selkeyttäminen sekä sähköisen viestinnän jatkuvuuden turvaaminen.
Yksi tietoyhteiskuntakaareen sisällytetyistä laeista on verkkotunnuslaki. Uudistunut verkkotunnuslaki tuo 5.9.2016 alkaen merkittäviä käytännön muutoksia suomalaisten .fi-verkkotunnusten rekisteröintiin ja hallinnointiin. Yksi olennaisimmista muutoksista on siirtyminen välittäjämalliin, joka on jo vallitseva käytäntö suurimmalla osalla maailman verkkotunnuksista.
Syyskuusta 2016 lähtien jokaisella .fi-verkkotunnuksella on oltava välittäjä, joka täyttää Viestintäviraston määräykset. Välittäjät ottavat kokonaisvaltaisesti vastuun .fi-verkkotunnusten loppukäyttäjien palvelemisesta ja huolehtivat tunnusten hallinnoinnista (uudet rekisteröinnit, uudistaminen ja muutokset). Keväällä 2015 ilman välittäjää on vielä n. 18 % .fi-verkkotunnuksista. Viimeistään välittäjän puoleen on käännyttävä, kun .fi-verkkotunnus tulee 5.9.2016 jälkeen uudistettavaksi. Viestintävirasto myöntää yhden kuukauden mittaisen siirtymäajan uudistuspäivän jälkeen. Jos välittäjä edelleen puuttuu siirtymäajan jälkeen, .fi-verkkotunnuksen voimassaolo lakkaa.
Vaatimus .fi-verkkotunnuksen hakijan kotipaikasta ja iästä poistuu. Jatkossa esimerkiksi ulkomaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt sekä ulkomailla asuvat suomalaiset voivat omistaa .fi-verkkotunnuksia, eikä yksityishenkilöiltä edellytetä vähintään 15 vuoden ikää.
Verkkotunnusten rekisteröintiin ei enää välttämättä tarvita aktiivisia nimipalvelimia ja ns. kiellettyjen nimien lista poistuu. Etu- ja sukunimiyhdistelmät tulevat vapaasti kaikkien haettaviksi, eikä .fi-verkkotunnusten rekisteröinti jälleenluovutustarkoituksessa ole lain vastaista.
Viestintävirasto hallinnoi .fi-maajuurta ja myöntää .fi-verkkotunnukset jatkossakin. Toiminimien ja tavaramerkkien suoja on säilytetty verkkotunnuslaissa ennallaan. Mahdollisissa riitatilanteissa Viestintävirasto käsittelee peruutusvaatimukset maksutta kuten tähänkin asti. Viestintävirasto ottaa verkkotunnusriidoissa käyttöön sähköisen prosessiosoitteen. Se nopeuttaa osapuolten kuulemista ja päätökset voidaan antaa tiedoksi sähköpostilla paperiversioiden postittamisen sijasta.
Vaikka muutoksiin on vielä reilu vuosi aikaa, kannattaa varmistaa, onko omilla .fi-verkkotunnuksilla jo välittäjä. Ellei näin ole, voi kääntyä Berggrenin asiantuntijoiden, domain-konsultti Sarina Lehdon tai palvelupäällikkö, IPR-lakimies Paula Sailaksen puoleen. Lisäksi on hyvä huolehtia että kaikki omalle liiketoiminnalle tärkeät tunnukset on rekisteröity myös .fi-verkkotunnuksina.
Tietoyhteiskuntakaari on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917. Lisätietoa tietoyhteiskuntakaaresta löytyy myös liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta osoitteessa http://www.lvm.fi/web/hanke/tietoyhteiskuntakaari.