Euroopan komission neljä vuotta sitten asettaman biotekniikan asiantuntijaryhmän raportti on julkaistu. Raportti analysoi keskeisiä biotekniikan ja geenitekniikan patentointiin liittyviä kysymyksiä ja muutostarpeita käsitellen mm. ihmisen kantasolujen patentoitavuutta, kasveihin liittyviä keksintöjä sekä nukleiinihappokeksintöjen patenttisuojaa.
Euroopan komissio päätti marraskuussa 2012 asettaa asiantuntijaryhmän pohtimaan biotekniikan ja geenitekniikan patentointiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmän tavoitteena oli analysoida muutostarpeita ja esittää suosituksia liittyen biotekniikkadirektiiviin 98/44/EC. Komissio nimesi asiantuntijatyöryhmään 15 jäsentä eri Euroopan maista. Yhtenä ryhmän jäsenenä toimi eurooppapatenttiasiamiehemme Sisko Knuth-Lehtola.
Nyt toukokuussa 2016 asiantuntijaryhmän raportti Final Report of the Expert Group on the development and implications of patent law in the field of biotechnology and genetic engineering on julkaistu (linkki raporttiin löytyy uutisen lopusta).
Kolme päivänpolttavaa teemaa
Ryhmä kokoontui 2,5 vuoden aikana kaikkiaan 18 kertaa Brysselissä, ja ryhmän keskustelujen perusteella kirjoitettiin kolme raporttia. Ryhmän ensimmäinen kokous oli joulukuussa 2013.
Ryhmä aloitti työskentelynsä keskustelemalla laajasti eri biotekniikan osa-alueiden patentointiin liittyvistä kysymyksistä. Kiireellisimmin kantaa haluttiin ottaa ihmisen alkion kantasolujen patentointiin ja kasvien patentointiin. Ryhmä jakautui kahteen työryhmään, joissa keskusteltiin kysymyksistä:
1) “the (non-)patentability of human embryonic stem cells and the related use of human embryo’s for industrial or commercial purposes”; ja
2) “(non-)patentability of plant related inventions, with particular emphasis on essentially biological processes for the production of plants and the plant obtained by such processes and the breeders’ exemption”.
Kolmantena aiheena asiantuntijaryhmä keskusteli DNA:n patentointiin liittyvistä kysymyksistä sisältäen Euroopan tuomioistuimen “Monsanto” -päätöksen C-428/08 analysointia.
Asiantuntijaryhmä päätyi vastustamaan biotekniikkadirektiivin avaamista
Työryhmien keskusteluihin pohjautuen kirjoitettiin kolme raporttia: ihmisen kantasolujen patentoitavuus, kasveihin liittyvät keksinnöt ja nukleiinihappokeksintöjen patenttisuoja. Raportit sisältyvät nyt julkaistuun loppuraporttiin:
Subreport on Plant related inventions
Subreport of the group on the patentability of human stem cells
Subreport of the group on the scope of protection of patent claims directed to nucleic acid-related inventions
-Kaikkien työryhmien keskusteluissa pyrittiin pääsemään konsensukseen. Koska tämä ei aina ollut mahdollista, ryhmät kirjasivat enemmistön ja vähemmistön näkemykset, jotka sisältyvät myös osaraportteihin. Osaraportteihin oli mahdollisuus jättää myös eriävä mielipide, Sisko Knuth-Lehtola kertoo.
Vaikka asiantuntijaryhmä totesi, että biotekniikkadirektiivi ja/tai biotekniikkadirektiiviä tulkitsevat oikeustapaukset eivät välttämättä ratkaise kokonaan ja tyydyttävästi kaikkia biotekniikan patentointiin liittyviä ongelmia, ylivoimainen enemmistö ei pitänyt suositeltavana näiden kysymysten ratkaisemista avaamalla biotekniikkadirektiivi.
-On oletettavaa, että biotekniikkadirektiivin läpikäynti ja muuttaminen johtaisi pitkiin keskusteluihin ja epävarmuuteen. Ne eivät olisi tutkimuksen, teollisuuden eivätkä yhteiskunnan etu. Ylivoimainen enemmistö asiantuntijoista vastusti biotekniikkadirektiivin uudelleen avaamista ja vertasi sitä myyttisen Pandoran lippaan avaamiseen, hän toteaa.
Raportti on luettavissasi täällä.
