Tämän hetken vallitsevaa oikeustilaa asiantuntijatodistelun suhteen voidaan luonnehtia epätyydyttäväksi. Asianosaisen nimeämää asiantuntijaa eivät koske kelpoisuus- eivätkä puolueettomuusvaatimukset. Lisäksi asiantuntijoihin sovelletaan pääsääntöisesti todistajia koskevia säännöksiä. Käytännössä useasti asiantuntija antaa asiassa suullisen todistelun, vaikka kirjallinen todistelu olisi laadullisesti parempi vaihtoehto. Nykysääntelyssä on myös se ongelma, että asiantuntijalle maksetaan työstä tai ajanhukasta palkka, joka vastaa todistajan palkkiota. Tämä saattaa vaikuttaa todistelun laatuun ja ”huippuasiantuntijoiden” halukkuuteen tulla asiantuntijatodistajaksi.
Asiantuntijat eriytetään varsinaisista todistajista tiukemmin kuin aikaisemmassa lainsäädännössä päivitettyjen OK:n 17. luvun 34 ja 35 §:n mukaisesti. Tärkeimpänä vaikutuksena säännöksellä on se, että sen johdosta asiantuntijoita kohdellaan asiantuntijoita, eikä heihin sovelleta todistajiin liittyvää lainsäädäntöä. Säännöksillä saadaan myös turvattua asiantuntijoiden asiantuntevuuden tasoa ja puolueettomuutta.
Edellisestä johtuen asiantuntijoilla on parempi mahdollisuus saada palkkaa OK:n 17. luvun 66 §:n mukaisilla perusteilla. Sen mukaan asiantuntijalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan.
Tulevan lainmuutoksen jälkeen OK 17. luvun 36 §:n mukaan vahva pääsääntö on, että asiantuntija antaa lausuntonsa kirjallisesti. Tämä parantaa vastapuolen puolustautumismahdollisuuksia ja oikeudenkäynnin joutuisuutta, kun lausunto annetaan kirjallisesti heti oikeudenkäynnin alussa.
Lähteet:
HE 46/2014 (https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140046)
Suvi Julin: Oikeudenkäyntitaidot –brunssisarjan kuulumisia (PowerPoint)
