Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) aloitti lopulta toimintansa vuosikymmeniä kestäneiden keskusteluiden ja vuosien viivästyksien jälkeen 1.6.2023. Samana päivänä Euroopan patenttivirasto alkoi myöntää yhtenäispatentteja.
Yhtenäispatentti (unitary patent, UP) on uudenlainen eurooppapatentti, jolla on yhtenäinen vaikutus useassa EU-maassa. Yhtenäispatentti ei korvaa aiempia kansallisesti voimaan saatettuja eurooppapatentteja, vaan on uusi vaihtoehto niiden rinnalla.
Yhdistetty patenttituomioistuin on uusi eurooppalainen patenttituomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta yhtenäispatenttien ja lähtökohtaisesti myös muiden eurooppapatenttien kohdalla. Yhdistetty patenttituomioistuin on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia ja riskejä sekä patentinhaltijoille että mahdollisille patentinloukkaajille.
Berggren on täyden palvelun IPR-talo, jossa kokeneet patenttiasiamiehet ja riitojen ratkaisuun erikoistuneet juristit ovat saman katon alla. Siten pystymme Berggrenillä tehokkaasti auttamaan asiakkaitamme sekä keksintöjen suojaamisessa että patenttioikeuksien hyödyntämisessä Euroopassa uutta UP/UPC-järjestelmää käyttäen.
Antti Leinonen
Eurooppapatenttiasiamies, European Patent Litigator
- antti.leinonen@berggren.fi
-
+358 50 492 9524
-
+358 10 227 2344
Parempaa vastinetta rahoille?
Vaikka valintaan yhtenäispatentin ja eurooppapatentin kansallisen voimaansaattamisen välillä vaikuttavat useat tekijät, yksi merkittävimmistä tekijöistä on näiden vaihtoehtojen kustannukset.
UP-kustannussimulaattorimme auttaa saamaan paremman käsityksen uuden yhtenäispatentin kustannuksista verrattuna kansallisten validointien kustannuksiin. UP-kustannussimulaattori näyttää, kuinka erilaiset valinnat vaikuttavat yhtenäispatentin sekä kansallisten validointien elinkaarikustannuksiin, joihin kuuluvat sekä patentin myöntövaiheen kustannukset että vuosimaksut.
Yhtenäispatentti on uusi vaihtoehto, joka on tarjolla patentinhaltijoille sen jälkeen, kun Euroopan patenttivirasto on myöntänyt patentin.
Vaikka yhtenäispatenttijärjestelmän usein väitetään yksinkertaistavan eurooppalaista patenttijärjestelmää, se itse asiassa tekee ennestään monimutkaisesta järjestelmästä entistä monimutkaisemman.
Auttaaksemme ymmärtämään, mikä yhtenäispatentti on ja mikä on sen rooli patenttijärjestelmässä, olemme keränneet tähän vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Mikä on yhtenäispatentti?
Yhtenäispatentti on uudenlainen patentti, jolla on vaikutus useissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Tällä hetkellä järjestelmään kuuluu 17 EU-maata, joiden joukossa ovat esimerkiksi Alankomaat, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi. Oletettavasti järjestelmään liittyy myöhemmin muitakin EU-maita.
Lainsäädännössä yhtenäispatentista käytetään termiä “vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti” (European patent with unitary effect). Nimensä mukaisesti yhtenäispatentti on yksittäinen patentti, jota voidaan käyttää estämään kolmansia osapuolia tekemästä loukkaavia toimenpiteitä suuressa osassa Euroopan unionia. Vastaavasti, mikäli yhtenäispatentti havaitaan pätemättömäksi, se kumotaan kokonaisuudessaan, eli kaikissa järjestelmään kuuluvissa maissa. Tämä on uutta verrattuna aikaisempaan järjestelmään, jossa myönnetty eurooppapatentti on johtanut myönnön jälkeen “nippuun” toisistaan täysin erillisiä kansallisia oikeuksia, joiden puolustaminen ja haastaminen on tapahtunut kansallisiin tuomioistuimiin jätettävillä erillisillä kanteilla.
Yhtenäispatentti ei korvaa olemassa olevaa eurooppapatenttijärjestelmää tai edes eurooppapatenttien kansallista voimaan saattamista eli validointia. Yhtenäispatentti on uusi vaihtoehto osana olemassa olevaa järjestelmää ja voi muodostaa osan patenttien nipusta, johon kuuluu kansallisesti voimaan saatettuja eurooppapatentteja Euroopan unioniin kuulumattomissa maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Sveitsissä, tai yhtenäispatenttijärjestelmään kuulumattomissa EU-maissa. Myös järjestelmään kuuluvissa EU-maissa kansalliset validoinnit säilyvät vaihtoehtona yhtenäispatentille.
Korvaako yhtenäispatentti eurooppapatentit?
Yhtenäispatentti ei korvaa eurooppapatentteja.
Ennen yhtenäispatenttia eurooppapatentti piti saattaa voimaan erillisinä kansallisina patentteina kaikissa niissä Euroopan maissa, joissa patenttisuojaa haluttiin. Tätä prosessia kutsuttiin ja kutsutaan edelleen kansallisiksi validoinneiksi.
Yhtenäispatentti on uusi vaihtoehto, joka voidaan valita kansallisten validointien sijasta yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa.
Järjestelmään kuulumattomissa maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa tai Puolassa, kansallinen validointi pysyy ainoana vaihtoehtona eurooppapatenttiin perustuvan patenttisuojan hankkimisessa.
Mikä on yhtenäispatentin maantieteellinen laajuus?
Yhtenäispatentilla on vaikutus kaikissa niissä maissa, jotka kuuluvat yhtenäispatenttijärjestelmään yhtenäisvaikutuksen rekisteröintipäivänä.
Tällä hetkellä järjestelmään kuuluvat seuraavat maat:
Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxembourg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro.
Kaikkien muiden nykyisten EU-maiden kuin Espanjan, Kroatian ja Puolan odotetaan liittyvän järjestelmään tulevaisuudessa.
Vaikka järjestelmään kuuluvien maiden määrä todennäköisesti kasvaa, olemassa olevien yhtenäispatenttien maantieteellinen kattavuus ei laajene, vaan kunkin yhtenäispatentin maantieteellinen laajuus on lukittu yhtenäisvaikutuksen rekisteröintipäivän tilanteeseen.
Miten yhtenäispatentin voi saada?
Yhtenäispatentit myöntää Euroopan patenttivirasto (EPO) eurooppapatentin tavanomaisen tutkimus- ja myöntökäsittelyn jälkeen. Pyyntö yhtenäisvaikutuksesta (request for unitary effect) pitää esittää EPO:lle kuukauden kuluessa eurooppapatentin myönnöstä).
Menettely yhtenäispatentin saamiseksi voidaan siis nähdä uutena vaihtoehtona olemassa olevassa kansallisten validointien menettelyssä.
Siirtymäaikana, joka kestää ainakin vuoteen 2029 ja enintään vuoteen 2035 asti, eurooppapatentin koko tekstistä pitää toimittaa käännös Euroopan patenttivirastoon. Jos patenttihakemuksen käsittelykielenä EPO:ssa on ollut englanti, kuten suurimmassa osassa eurooppapatentteja, käännös voidaan tehdä mille tahansa jonkin EU-maan viralliselle kielelle. Jos patenttihakemuksen käsittelykielenä on ollut ranska tai saksa, käännös pitää tehdä englanniksi.
Kuinka paljon yhtenäispatentti maksaa?
Kysymykseen vastaa ehkä parhaiten yhtenäispatentin kustannussimulaattorimme, johon on linkki yllä.
Yhtenäispatentin kustannukset voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:
1. eurooppapatentin hakemiseen ja käsittelyvaiheeseen liittyvät kustannukset,
2. yhtenäisvaikutuksen pyytämiseen liittyvät kustannukset eurooppapatentin myönnön jälkeen, ja
3. vuosimaksut yhtenäispatentin pitämiseksi voimassa yhtenäispatentin myönnön jälkeen.
Yhtenäispatentin tulo ei merkittävästi vaikuta eurooppapatentin hakemiseen tai hakemuksen käsittelyvaiheeseen. Patentinhakukustannukset eurooppapatentin myöntöön saakka pysyvät siis samalla tasolla kuin ennen yhtenäispatenttijärjestelmää.
Euroopan patenttivirastoon jätettävään yhtenäispatenttipyyntöön ei liity virallisia maksuja. Eurooppapatentin myönnön jälkeen yhtenäispatentin hakemisen kustannukset syntyvät siis tarvittavan käännöksen tekemisestä ja asiamiestyöstä veloitettavista palkkioista.
Käännöksen tarkoitus on ainoastaan edistää tiedon levittämistä, eikä sillä ole suoraa oikeusvaikutusta. Koska käännös voi olla mille tahansa Euroopan unionin viralliselle kielelle, myös sellaisen maan viralliselle kielelle, joka ei ole yhtenäispatenttijärjestelmässä mukana, käännös voisi olla esimerkiksi puolan- tai espanjankielinen. Jos siis eurooppapatentti saatettaisiin voimaan Puolassa tai Espanjassa, ylimääräiset käännöskulut voitaisiin mahdollisesti välttää käyttämällä samaa käännöstä sekä kansalliseen validointiin että yhtenäispatenttia varten.
Yhtenäispatentista myönnön jälkeen vuosittain maksettavan vuosimaksun suuruus on suunnilleen sama kuin neljän suosituimman yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvan validointimaan, eli Alankomaiden, Italian, Ranskan ja Saksan vuosimaksut yhteensä.
Onko yhtenäispatentti edullisempi kuin kansalliset validoinnit?
Tähänkin kysymykseen vastaa parhaiten yhtenäispatentin kustannussimulaattorimme, joka mahdollistaa kansallisten validointien ja yhtenäispatentin arvioitujen kustannusten vertailun, ja joka löytyy sivuilta ylempänä.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että yhtenäispatentin kustannukset ovat vuosimaksujen osalta samat tai edullisemmat kuin kansallisten validointien kustannukset, jos yhtenäispatentti korvaa kolme tai useampia kansallisia validointeja. Yhtenäispatentin vuosimaksut ovat suunnilleen yhtä suuret kuin neljän validointimaan yhteenlasketut vuosimaksut, mutta otettaessa huomioon vuosimaksupalveluntarjoajien palkkiot, kustannusvastaavuus saavutetaan suunnilleen kolmen validoinnin korvaamisella.
Käännöskustannusten kohdalla kysymys on monimutkaisempi, sillä kansallisiin validointeihin vaadittavat käännökset riippuvat validointimaista. Esimerkiksi Ranskaa tai Saksaa varten ei tarvita käännöksiä, Suomessa ja Ruotsissa tarvitaan patenttivaatimusten käännös, ja Italiassa ja Itävallassa vaaditaan koko patenttitekstin käännös.
Jos yhtenäispatentti korvaa kansalliset validoinnit useassa sellaisessa maassa, jossa vaaditaan koko tekstin käännös, yhtenäispatentin käännöskustannukset voivat olla merkittävästi pienemmät kuin kansallisten validointien kustannukset.
Yksinkertaisimmassa ja kaikista yleisimmässä tapauksessa, jossa eurooppapatentti saatetaan voimaan ainoastaan Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kansalliset validoinnit ovat edelleen edullisempi vaihtoehto, koska Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu yhtenäispatenttijärjestelmään eikä Saksaa ja Ranskaa varten tarvita käännöksiä.
Miksi yhtenäispatentti kannattaisi hankkia?
Mahdollisten yhtenäispatentilla saavutettavien kustannussäästöjen lisäksi yhtenäispatentin suurin hyöty tulee yhdistetystä patenttituomioistuimesta. Yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivalta kattaa alueen, jolla asuu suurin osa EU:n väestöstä ja joka muodostaa valtaosan EU:n taloudesta. Yhdellä yhdistettyyn patenttituomioistuimeen jätettävällä kanteella voidaan siten saada päätös tai määräys, joka on täytäntöönpantavissa merkittävässä osassa Eurooppaa.
Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana yhdistetty patenttituomioistuin on osoittanut olevansa osaava, hyvin organisoitu ja erittäin houkutteleva vaihtoehto patentinhaltijoille.
Yhtenäispatenttiin liittyy kuitenkin myös haittoja ja riskejä.
Yhdistetyn patenttituomioistuimen loukkausasioissa maantieteellisesti laajan toimivallan kääntöpuolena on se, että samalla alueella patentti voidaan vastaavasti mitätöidä yhdellä kanteella. Toisin kuin kansallisesti voimaansaatettujen eurooppapatenttien kohdalla, joiden mitättömäksi julistamista on pitänyt aiemmin vaatia erikseen kussakin kansallisessa tuomioistuimessa, yhtenäispatentti mitätöidään yhdellä päätöksellä kaikissa järjestelmään osallistuvissa maissa, mikäli yhdistetty patenttituomioistuin katsoo, että patentoitavuuden edellytykset eivät täyty.
Lisäksi, vaikka yhtenäispatentin kokonaiskustannukset ovat monessa tapauksessa matalammat kuin kansallisten validointien kustannukset, yhtenäispatenttien vuosimaksuihin pätee kaikki-tai-ei-mitään-periaate. Toisin sanoen, vuosimaksuja ei ole mahdollista pienentää pudottamalla joitakin maita pois suojan piiristä, kuten kansallisten validointien kohdalla voi tehdä. Tässä suhteessa yhtenäispatentti on siten joustamattomampi.
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on uusi eurooppalainen patenttituomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta useimmissa yhtenäispatentteja koskevissa asioissa ja lähtökohtaisesti myös yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvissa maissa voimaan saatettuja eurooppapatentteja koskevissa asioissa.
Itse tuomioistuimen lisäksi opt-out-kysymys on herättänyt paljon keskustelua ja kysymykseen liittyy myös paljon väärinymmärryksiä.
Uuden järjestelmän ymmärtämisen helpottamiseksi olemme keränneet tähän vastauksia joihinkin yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Mikä on yhdistetty patenttituomioistuin?
Yhdistetty patenttituomioistuin (Unified Patent Court, UPC) on uusi eurooppalainen patenttituomioistuin, joka on perustettu ratkaisemaan uuteen yhtenäispatenttiin liittyviä kiistoja. Yhdistetyllä patenttituomioistuimella on yksinomainen toimivalta yhtenäispatentteja koskien. Se on ainoa paikka, jossa yhtenäispatentteihin perustuvia kanteita voidaan nostaa ja – lukuun ottamatta EPO:n ajallisesti rajoitettua väitemahdollisuutta – se on myös ainoa paikka, jossa yhtenäispatentin pätevyys voidaan haastaa.
Lähtökohtaisesti yhdistetyllä patenttituomioistuimella on toimivalta myös kaikkia yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvien maiden kansallisia eurooppapatenttien validointeja koskien. Sen sijaan, että useiden eri maiden tuomioistuimiin jätettäisiin erillisiä kanteita, yhdistetyn patenttituomioistuimen ansiosta yksi loukkaus- tai turvaamistoimikanne voi perustua useaan eurooppapatentin kansalliseen validointiin. Vastaavasti useampi eurooppapatentin kansallinen validointi voidaan kumota yhdellä mitätöintikanteella.
Yhdistetty patenttituomioistuin tuo siten mukanaan uusia mahdollisuuksia ja riskejä sekä patentinhaltijoille että kolmansille osapuolille.
Mitkä maat osallistuvat UPC-järjestelmään?
Tällä hetkellä yhtenäispatentin ja yhdistetyn patenttituomioistuimen käsittävään järjestelmään osallistuvat seuraavat maat:
Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxembourg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro.
Kaikkien muiden nykyisten EU-maiden kuin Espanjan, Kroatian ja Puolan odotetaan liittyvän järjestelmään tulevaisuudessa.
Mikä on opt-out?
Opt-out on mekanismi, jolla kansallisesti voimaansaatetut eurooppapatentit voidaan sulkea pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta ja toimivalta säilyy kansallisilla tuomioistuimilla.
Opt-out-menettelyn tarkoituksena on käytännössä estää kolmansia osapuolia nostamasta yhdistetyssä patenttituomioistuimessa mitätöintikanne, joka voisi johtaa patentin kumoamiseen tai rajoittamiseen kaikissa järjestelmään osallistuvissa maissa.
Opt-out-mekanismi ei ole pysyvä, vaan perustuu siirtymäsäännökseen, joka on voimassa vähintään 7 vuotta ja enintään 14 vuotta, eli ainakin vuoteen 2030 ja mahdollisesti vuoteen 2037 saakka. Siirtymäajan jälkeen opt-out ei ole enää mahdollinen. Kaikki eurooppapatentit järjestelmään osallistuvissa maissa tulevat siten siirtymäajan jälkeen kuulumaan yhdistetyn patenttituomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan, ellei niille ole tehty opt-out-pyyntöä siirtymäajan aikana.
Kannattaako opt-out-pyyntö jättää?
Päätökseen opt-out-pyynnön tekemisestä yksittäiselle patentille vaikuttavat monet tekijät, mutta käytännössä päätöksessä on kysymys riskienhallinnasta.
Opt-out estää kolmansia osapuolia nostamasta yhdistetyssä patenttituomioistuimessa mitätöintikannetta, jonka seurauksena patentti voitaisiin kumota useassa maassa yhdessä käsittelyssä.
Toisaalta kolmannen osapuolen kansallisessa tuomioistuimessa nostama kanne estää tehdyn opt-out-pyynnön peruuttamisen, jolloin useassa eri maassa tapahtuneita patentinloukkauksia koskevan kanteen nostaminen yhdistetyssä patenttituomioistuimessa ei ole enää mahdollista.
Sekä opt-out-pyyntöön että yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallassa pysymiseen liittyy siis riskejä, joten päätöksessä pitää huomioida, kumpaan valintaan liittyvät riskit halutaan mieluummin kantaa.
Kuinka patentti suljetaan pois yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivallasta?
Opt-out-pyyntö pitää jättää ennakoivasti, ennen kuin yhdistetyssä patenttituomioistuimessa on nostettu mitään kyseistä patenttia koskevaa kannetta. Jos yhdistetyssä patenttituomioistuimessa on nostettu patenttia koskeva kanne, opt-out-pyynnön tekeminen on myöhäistä.
Opt-out-pyynnön tekeminen on suhteellisen yksinkertaista, mutta pyyntö pitää tehdä yhdistetyn patenttituomioistuimen tapaustenhallintajärjestelmässä. Opt-out-pyyntöjä voivat tehdä ainoastaan rekisteröidyt UPC-asiamiehet, joilla on yhdistetyssä patenttituomioistuimessa edustamiseen tarvittava pätevyys (juristit, joilla on oikeus edustaa UPC-jäsenmaiden tuomioistuimissa sekä tietyt pätevyysehdot täyttävät eurooppapatenttiasiamiehet).
Jos en jätä opt-out-pyyntöä, saanko yhtenäispatentin?
Opt-out-pyyntö saattaa mennä sekaisin uuden yhtenäispatentin kanssa, joka otettiin käyttöön samanaikaisesti yhdistetyn patenttituomioistuimen kanssa. Näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa.
Opt-out pyyntö ei vaikuta eurooppapatentin maantieteelliseen laajuuteen, eikä patentista maksettaviin vuosimaksuihin.
Yhtenäispatentti on uusi vaihtoehto, joka on käytettävissä ainoastaan 1.6.2023 tai sen jälkeen myönnetyille eurooppapatenteille. Yhtenäispatentille ei voi tehdä opt-out-pyyntöä, eli jos yhtenäispatenttia on haettu, opt-out-kysymys ei ole relevantti.
Opt-out tulee kysymykseen ainoastaan silloin, kun eurooppapatentti on saatettu tai aiotaan saattaa voimaan kansallisesti yhdessä tai useammassa yhtenäispatenttijärjestelmään kuuluvassa maassa. Tämä koskee siis sellaisia patentteja, joiden kohdalla yhtenäispatentti ei ole vielä ollut mahdollinen, tai joiden kohdalla on muusta syystä päädytty käyttämään yhtenäispatentin sijasta kansallisia validointeja. (Yhtenäispatenttia koskevissa usein kysytyissä kysymyksissä on esitetty syitä kansallisten validointien valitsemiselle.)
Voiko opt-out-pyynnön peruuttaa?
Opt-out-pyynnön voi peruuttaa milloin vaan, edellyttäen, että kansallisessa tuomioistuimessa ei ole nostettu sellaista kannetta, joka olisi kuulunut yhdistetyn patenttituomioistuimen toimivaltaan (kuten loukkaus-, turvaamistoimi- tai mitätöintikanne).
Myös opt-out-pyyntöjä koskevan siirtymäajan päättymisen jälkeen opt-out voidaan peruuttaa edellä mainituin ehdoin.
Jos opt-out-pyyntö on peruutettu, opt-out-pyyntöä ei voi tehdä uudelleen. Toisin kuin päätös opt-out-pyynnöstä, päätös opt-out-pyynnön peruutuksesta on siten lopullinen.
UP/UPC-tilastot – mitä niistä voidaan päätellä?
UP/UPC-tilastot osoittavat, että yhdistetyn patenttituomioistuimen käyttöönotto ei aiheuta suurta mitätöinnin riskiä, mutta kasvattaa...
Lue lisää
Uuden yhtenäispatenttijärjestelmän myötä suomalaisten yritysten on entistä tärkeämpää osallistua aktiivisesti patenttijärjestelmään
Uusi yhtenäispatenttijärjestelmä vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten toiminnanvapauteen niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Lue lisää
Epäsuhtainen oikeuksien sammuminen jatkuu Ison-Britannian ylläpitäessä brexitin jälkeistä, ETA:n laajuista teollis- ja tekijänoikeuksien sammumista
Kesäkuussa 2021 Ison-Britannian hallitus käynnisti julkisen konsultaation tulevasta teollis- ja tekijänoikeuksien sammumismenettelystä...
Lue lisää