Joskus vastaan tulee kilpailijan tai muun toimijan patentti tai vireillä oleva patenttihakemus, joka vaikuttaa hankalalta oman liiketoiminnan kannalta. Tällaiseen saattaa törmätä eri tavoin. Ikävin tilanne on silloin, kun saa yllättäen kirjeen, jopa haasteen, jossa vastapuoli syyttää patenttinsa loukkauksesta ja saattaa jopa vaatia lopettamaan loukkaavan toiminnan tai vaatia korvauksia.
Silloin on välttämätöntä toimia ripeästi ja vähintään toimittaa vastapuolelle oma vastine. Tilanne on parempi silloin kun relevantti patenttijulkaisu löytyy omien selvitysten tuloksena, jolloin jää aikaa pohtia kuinka reagoida asiaan. Esimerkiksi toiminnanvapausselvitys on hyvä ja usein välttämätönkin toimenpide oman liiketoiminnan vapauksien selvittämiseksi hyvissä ajoin. Myös kilpailijaseuranta tai oman keksinnön yhteydessä tehtävä uutuustutkimus voivat paljastaa merkityksellisiä kilpailijoiden patentteja.
Onko se oikeasti paha?
Kun kilpailijan patentti on nyt löytynyt, tai suorastaan tuotu eteen, tulee ensimmäisenä tutkia mitä se suojaa, missä se on voimassa ja kuinka pitkään. Suojapiirin määrittelevät patenttivaatimukset, joiden sanamuoto tulee analysoida huolella ja verrata sitä omaan liiketoimintaan. Tämän perusteella voidaan arvioida, onko patentti oikeasti oman toiminnan este tai rajoite, vai voidaanko perustellusti esittää, että patentti ei koske omaa toimintaa. Kollegani Anssi Mäki antaa omassa blogissaan (Mitä patentti suojaa) vinkkejä suojapiirin analysoinnista ja arvioinnista.
Jos patentti ei ole este, voidaan ehkä huokaista helpotuksesta, sillä erää, ja valmistautua tarvittaessa perustelemaan miksi näin ei ole. Jos taas patentin havaitaan olevan jollain tavalla este tai riski omalle toiminnalle, on mietittävä tarkemmin strategiaa ja toimenpiteitä. Jos kyseessä on vastapuolen suora lähestyminen, on todennäköisesti tarpeen ryhtyä neuvotteluihin. Tällöin voidaan esimerkiksi pohtia omien patenttien käyttämistä neuvotteluvalttina, jos sellaisia on. Pahimmissa tapauksissa voidaan joutua maksamaan korvauksia tai ostamaan lisenssi, tai ehkä muuttamaan omaa liiketoimintaa lopettamalla loukkaava toiminta. Yksi mahdollisuus on ryhtyä vastapuolen patentin mitätöimiseen joko väitteen kautta tai oikeusistuimissa, jos se on mahdollista. Myös tämä tulee selvittää ja harkita tarkoin.
Vaihtoehdot voivat riippua myös vastapuolesta ja toimintaympäristöstä. Onko vastapuoli pieni vai iso toimija? Jos vastassa on saman alan yrittäjä, voi olla ehkä mahdollista löytää neuvotteluratkaisu, etenkin pienen toimijan kanssa. Jos taas vastassa on ns. patenttitrolli eli toimija, joka on kerännyt salkkuunsa suuren määrän patentteja tarkoituksenaan pelkästään rahastaa niillä, voi mahdollisuus neuvotteluun olla vähäinen tai jopa olematon. Jokaisessa mainituista tapauksista on syytä arvioida riskit, suunnitella strategia ja perehtyä oman vastineen antamiseen suurella huolellisuudella ja asiantuntijan apua käyttäen.
Kriisi on mahdollisuus?
Jos paha patentti löytyy omissa tutkimuksissa, on huomattavasti enemmän aikaa valmistautua ja tehdä toimenpiteitä. Joka tapauksessa on syytä arvioida ja jopa muuttaa omaa toimintaansa, kuten prosesseja tai tuotteita siten, että toiminta ei ole enää patentin suojapiirissä. Tämä ei välttämättä ole katastrofi vaan mahdollisuus. Historia tuntee paljon hyviä ja arvokkaita keksintöjä, jotka ovat syntyneet tällaisen pakkotilanteen johdosta. Omat keksinnöt, syntyivät ne missä tilanteessa tahansa, kannattaa yleensä suojata patentilla, jolloin myös omat neuvotteluasemat mahdollisissa riitatilanteissa ovat paremmat.
Kuinka varautua?
Vaikka uskoisi toimivansa ympäristössä, jossa patenteilla ei ole merkitystä, ei kilpailijoiden patenttien merkitystä voi jättää huomiotta. Tilanteeseen ei ole tulossa helpotusta tulevaisuudessa, vaan päinvastoin Suomessa voimaan saatettavien eurooppalaisten patenttien määrä tulee moninkertaistumaan tänä vuonna voimaan astuvan uuden yhtenäispatentin myötä. Toisin kuin aiemmin, patentinhaltijan ei tarvitse enää välttämättä valita missä Euroopan maissa patentin saattaa voimaan, vaan myönnettävän yhtenäispatentin kautta patentti astuu voimaan samalla kaikissa jäsenmaissa, mukaan lukien Suomi. Suurin osa näistä patenteista on ulkomaalaisomistuksessa, eikä patentissa ole suomenkielistä käännöstä edes patenttivaatimuksista. Aiheesta löytyy kollegani Michael Nielsenin kirjoittama blogi.
Tämän vuoksi yhä useampi toimija joutuu väistämättä olemaan ainakin jossain määrin aktiivisesti tietoinen voimassa olevista patenttisuojista ja niiden merkityksestä omaan toimintaansa. Suosittelen siis ehdottomasti varautumaan oman toiminnan kannalta relevanttien patenttien tai patenttihakemusten olemassaoloon ja tekemään tai teettämään omaehtoista tutkimusta sellaisten löytämiseksi hyvissä ajoin.
Strategia!
Tietoisuus kilpailijoiden patenteista ja niiden mahdollisesti aiheuttamat toimenpiteet tulisi olla määritelty yrityksen strategiassa. Jos omaa toiminnanvapautta ei ole vielä selvitetty, sitä kannattaa ehdottomasti harkita. Lisäksi, vaikka kilpailijoiden patentit eivät suoranaisesti haittaisikaan omaa toimintaa, voi niistä saada erittäin arvokasta tietoa esimerkiksi kilpailijan intresseistä ja liiketoiminnan kehityssuunnista. Nykyajan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tämä on jopa välttämätöntä. Vastaavasti oman liiketoiminnan suojaamista patenttien, tavaramerkkien ja mallisuojien avulla yrityksen strategiana kannattaa ehdottomasti pohtia.
Jos edellä esitetty herätti ajatuksia tai kysymyksiä, minä ja kollegani olemme tottuneet pohtimaan ja ratkomaan näitä ongelmia ja voimme olla avuksi.
